Tuesday, March 18, 2014

Voihan takatalvi!

Just kun mä ehdin fiilistellä aikaisen kevään alusta ja auringosta, niin pakkohan sitä lunta oli sataa.
No, ei voi mitään. Ja nopeastihan toi lumi sulaa, ellei nyt ihan hirveesti lisää tule.

Tulin äidille, koska jääkaappi oli tyhjä, ja tiesin, että täällä äipällä on makaronilaatikkoa.
Siitä tulikin mieleen muutamat tarinat lapsuudestani ja ruokailutottumuksistani.
Olin nimittäin ihan supernirso ja huono syömään oikeastaan mitään. Paitsi ehkä spagettia ja jauhelihakastiketta.
Kerran valitin siitä, kun risottoon oli lisätty herneitä, enkä missään tapauksessa suostunut syömään herneitä, joten äidillä taisi vähän napsahtaa päässä, koska risotot lensivät pitkin pöytiä. Tarkoitus oli vissiin heittää ruoat mun päälle.
Yksi kerta mun päälle ja seinille lensi ketsupit, koska ilmeisesti taisin valittaa siitäkin jotain, ja äiti sitten hermostui mun ainaiseen nirsoiluun.
Paras muisto liittyy jogurttiin! Mä en voinut missään nimessä syödä "näppyläjogurttia", eli jogurttia, jossa on hedelmäpaloja, niitä ns. sattumia. Tutkin aina ensin jogurtin läpikotaisin, ennen kuin aloin syödä sitä. No kerran äiti laittoi mulle sellaista jogurttia, jossa ei pitänyt olla mitään "paloja", mutta mä kuitenkin löysin yhden, YHDEN pienen hedelmänpalasen, ja mitä teki äiti?
No kaatoi koko purkin ja sen sisällön mun päähän. Mä tietenkin aloin itkeä, ja äitikin vähän hätääntyi, että mitäs tuli tehtyä, joten äiti sitten lohdutti, että itse aina lapsena pesi tukkansa jogurtilla, koska se kuulemma hoiti hiuksia. Uskoin sen tarinan ja lopetin itkemisen.

Nykyään syön kyllä paremmin, mutta inhoan yli kaiken sitä, jos jotain uutta ruokaa tyrkytetään mulle.
En uskalla aina maistaa uusia ruokia ja makuja, ja olen muutenkin tyytyväinen tähän nykyiseen valikoimaan. :)


Kävin tänään Blue lagoonissa ripsihuollossa, tällä kertaa laitettiin c-kaarevuutta ja 12+13 mm pituutta. Ripset mulle on nyt viime aikoina tehnyt Jenna A, ja pakko sanoa, että joka kerta olen ollut huipputyytyväinen.
Naapuri katsoi tuuletusparvekkeelta, että mitä mä oikeen kirjoittelen sisäpihan maalle. Vilkutin sille tyypille, ja se vilkutti takaisin. :)

36 comments:

  1. Haha mullakin oli toi jugurttijuttu!! :D söin oikeestaan vaan banaanijugurttia pienenä ja ehkä joskus vanilja. En tajua miten friikki voi olla tollasesta asiasta, mäki nimittäin olin ihan hermostunu jos oli jotain klimppejä XD

    En yhtää muistanu tällästä asiaa! :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mullakin oli just toi banaanijogurtti ainoana, mitä pystyin syömään.
      Sitten 90-luvulla myytiin sellaisia "pikkujogurtteja", jotka oli ihan mun lemppareita! Niissä ei ollut sattumia :D

      Delete
    2. Sama juttu, vaan banaani kelpas. Nyt on tullu onneks enemmän sileitä jugurtteja, esim just valion sileä vadelma, parhautta! :)

      Delete
  2. Yäk mä en vieäläkään tykkää jogurteista missä on on sattumia. :( Syön siis edelleen ns. lasten versioita tai juotavia jogurtteja. Hassua kun sun äiti on heittäny kaikki ruoat sun päälle mistä et tykkää haha :D

    ReplyDelete
  3. Näyttää tosi hyvältä tuo mekko sun päällä! ..toivottavasti alat taas postailee useammin, oon koittanu ettiä jotain "korviketta" ku oot postaillu niin vähän, mut eihän mikään ole sun veroinen!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos ihanasta kommentistasi <3

      Delete
  4. Mikset julkassu mun edellistä kommenttia tai ees vastannu siihen? Toki sä päätät julkaistavista kommenteista, mut ei mun mielestä siinä ollu mitää epäasiallista tai loukkaavaa. Ja kommentti oli siis edelliseen postaukseen, kyselin blogin muuttumisesta ja tulevaisuudesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. En ehkä julkaissut sitä, koska se osui jollain tapaa arkaan paikkaan. Olen paljon miettinyt blogin tulevaisuutta, ja sitä millainen toivoisin blogini olevan.
      Haluaisin kovasti, että blogi palaisi sellaiseksi kuin se joskus oli, mutta inspiraatio, ideat ja jutut eivät tule sormia napsauttamalla.

      Aikomukseni ei ole kuitenkaan lopettaa blogia.

      Delete
  5. Ei taida mutsillaskaan olla ihan kaikki kunnossa pääkopassa, ihan sairasta heitellä safkaa lapsensa päälle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hah jep :D toisaalta huvittavaa mutta kai tostakin -ainakin nykypäivänä- jonkun lastensuojeluilmotuksen sais :'D

      Delete
  6. Sulla on asiamutsi! :D ps. mä en syö vieläkään "smögyjugurttia"

    ReplyDelete
  7. Olet Laura upea! ♥ Ihanat räpsyt :3

    ReplyDelete
  8. Anonyymille joka sanoi mutsia skitsoksi; ootapa sitä kun sulla on lapsi, oot väsynyt, hoidat perheen asioita, itseäsi, miestästi ja sitte sulla on siinä se pikku pirulainen joka nirisee ruuasta että ei maistu en halua en suostu... Mun äiti ja mä juostiin aina tuklanuottasilla kun mä olin aiivan hirrveä raivotautinen vekara joka ulvoi ja kiukutteli ja uhmasi ja haukkui ja kävi käsiksi. En vieläkään tiiä mikä uhmaikämurrosikä mulla oikein oli, koska oon kasvanut tosi rauhalliseksi aikuiseksi ::"D venaan vaan kauhulla omaa lasta jos se on yhtään samanlainen kuin mä ni eiköhän siinä kamat lentele xD

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllähän toi ruoan heittely lapsen päälle on ihan selkeätä henkistä ja fyysistä väkivaltaa, jota ei pitäisi hyväksyä. Aikuisen on hallittava hermonsa ja jos ei siihen pysty, on hankittava apua. Varmasti kasvaakin nirsoilevaksi (pahimmassa tapauksessa syömishäiriöiseksi) aikuiseksi jos kokemukset ruokailusta on noin negatiiviset ja traumaattiset. Itse en heittäisi edes aikuisena aikuisen päälle tavaroita, saatika ruokaa, on se sen verta loukkaavaa ja nöyryyttävää toimintaa. Ihmisiä en halua tuomita vaan vääriä tekoja.

      Delete
    2. Fyysistä väkivaltaa….. :D

      Delete
  9. Sattumajukurtit oli jotain ihan hirveetä! Sitä kun luuli lusikoivansa sametinpehmeää ihanuutta ja sit tunsikin ällöttävän klöntin :D jukurteissa silti parasta oli (ja on edelleen) kun saa kaapia siitä purkin yläosasta, siitä urasta, sen vähän jytymmän jukurtin. ah <3

    Mun mutsi ei heitellyt mun päälle mitään mutta muistan edelleen kun istua napotin joskus tuntikausiakin ruokapöydässä. Muu perhe oli jo syönyt ja välillä äiti uudelleen lämmitti mun annoksen mikrossa. Ei riitä edes kahden käden sormet laskemaan niitä kertoja kun helposti saatoin kolmekin tuntia istua pöydän ääressä, kun en vaan syönyt... Tosin onneksi se oli vain vaihe, eikä mun vanhemmat antaneet mulle periksi. Tosin kuin esimerkiksi serkulleni annettiin, joka nyt vähän yli kaksikymppisenä syö ainoastaan einespinaattikeittoa.

    ReplyDelete
  10. Minäkään en pidä yhtään jugurtista, joissa on sattumia :D En oikeastaan pidä mistään nestemäisestä, jonne on lisätty jotain "pureskeltavaa"... Ei kelpaa, vaikka huippukokit vaatisivat eri tekstuureja annoksiin ;) Mä oon edelleen supernirso, mutta onneks nirsous alkaa hiljalleen helpottaa.

    ReplyDelete
  11. Ihana asu! Onks sulla leggarit vai ihan housut tuolla alla?

    ReplyDelete
  12. Nykyinen tukka on tosi kiva!

    ReplyDelete
  13. Tosi kiva asu ja kauniit ripset! :). Mielenkiintosta lukea lapsuuden ruokatottumuksista, kun itse söin ihan kaiken mitä eteeni laitettiin. En ole vieläkään oikein löytänyt ruokaa mistä en pitäisi. Jännän olisi tietää miltä se silloin maistuu :D.

    KickstartMyHeartIina

    ReplyDelete
  14. Mistä tuo ihana mekko on? :)

    ReplyDelete
  15. Mä en myöskään syönyt "näppyläjugurttia" vaan pelkkää banaanijugurtta!:D

    Mun mielestä nykyään ihan liikaa varotaan suuttumasta lapsille joten en ymmärrä tämmöistä "sulla on skitsoäiti" -juttuja. Mulla on ollut isä joka oli rento, mutta tietyissä asioissa tiukka. Jos olin tehnyt jotain pahaa tai kiukuttelin, iskä kyllä huusi ja anto korville. En silti koe olevani mitenkään häiriintynyt ja mä kunnioitan ja rakastan isääni syvästi, että se selvisi yksinhuoltajana mun kanssa.

    ReplyDelete
  16. En ihmettele, jos on jäänyt ruuasta, syömisestä tai ruuan tuputtamisesta trauma.

    ReplyDelete
  17. hahahah kuulostaa tutulta, inhosin pienenä lihakastiketta, jota meillä oli joka viikko. Kerran sitten päätin pistää kunnolla hanttiin enkä suostunut syömään. Iskällä taisi palaa niin pinna, että työnsi naamani siihen perunaa ja lihakastiketta täynnä olevaan lautaseen :D:D ai että tästä heitetään läppää perheemme kesken vieläkin

    ReplyDelete
  18. Mua ällötti pienempänä ne palat siel jogurtissa, mut nykyää tykkään, että niitä on :DD

    ReplyDelete
  19. mulla on kaadettu nuorempana hernekeitto lautanen päähän, kun kolmatta tuntia istuin pöydässä ja olin sotkenut keittoa maidolla ja leivällä, ilman, että olin maistanut sitä :D hernekeitto on vieläkin inhokki ruokiani!

    ReplyDelete
  20. En kyllä käsitä näitä kommentoijia, että äidilläsi olisi joku ongelma, tai että käytös olisi henkistä väkivaltaa. Kyllä, henkistä väkivaltaa JOS olisi toistuvaa, olisi tapahtunut usein ja saisi lapsen tuntemaan henkistä pahaa oloa. Kautta aikojen lapsia on kasvatettu myös "kovin ottein" psyykkisessäkin mielessä, jotta heistä tulisi vahvoja ja että he kykenisivät vastaamaan maailmassa tuleviin kolhuihin. Niitä kasvatuksen tuotoksia, joissa on viimeiseen saakka pinnistelty hermoja ja hyssytelty, näkee jo aivan liikaa. Monesti heidän kokiessaan pahimmat ja traumaattisimmat kolhut myöhemmin tässä pahassa maailmassa, eivät he usein osaakaan enää sellaisiin reagoida kypsällä ja henkistä psyykettä vahvistavalla tavalla. En tarkoita, että suoranaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa täytyisi perheessä harjoittaa, mutta Lauran tekstissä ei sellaisesta missään tapauksessa ollut kyse, enemmänkin turhautumisesta, eikä Laura negatiiviseen, traumoja jättäneeseen sävyyn yksittäisiä tapauksia kirjoittanut.

    ReplyDelete
  21. Sulla on aika notkoselkä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tai tarve saada aikaan reenipyllyefekti notkistamalla selkää.

      Delete
  22. Kiva lukea sun postauksia taas :) <3 viimeisin anon kirjoitus osui naulan kantaan!!

    ReplyDelete
  23. Mä jouduin pienenä syömään mitä oli tarjolla, muuten sai olla ilman. Nyt aikuisena tuntuu hyvältä kun voi syödä ihan mitä tykkää ja sanoa että en mä oikeasti niistä kaikista ruoista nauttinut pienenä. Mua ärsyttää et joka ruokaan pitää tunkea jotain turhaa lautasen täytettä kuten riisiä, mikä ei maistu miltään ja ei oo mitenkään ravitseva/ täyttävä.

    Mä vihaan kaupassa käyntiä ja en välttämättä osta ees mitään kunnon ruokaa, saatan syödä vaan pelkkää mysliä koko päivän. Onneks en oo usein yksin kotona :D

    Mitä sä Laura yleensä syöt jos oot vaikka itsekses kotona tai teet itselles eväät?

    ReplyDelete
  24. Mulla oli kakarana ihan sama syömisongelma. Mitään en syöny, varsinkaan sattuma-jogurttia tai "karvamehua" :DD
    Mä sentään säästyin noilta äitien ruokahyökkäyksiltä, mutta mun sisko sai joskus viilin päähänsä ja mun veli sai marmeladi leivän naamaansa... :-DD haha!

    ReplyDelete
  25. nyt on jengillä värikynät käytössä :D älkää oikeesti jaksako. lapselle pitää opettaa, et sitä nirsoilua ei tulla sietämään. MIKÄÄN ei oo juntimpaa kuin ronklaava aikuinen, kiva sit mennä kylään tai kutsuille ja nirsoilla kaikelle tarjoilulle (tai niinkuin joku ylempänä kirjoitti, että serkkunsa syö vain einespinaattikeittoa).

    äidillä karkasi mopo, ruuan viskeleminen on harkitsematon reaktio. aikuisen PITÄISI osata hallita tunteensa, mutta ei meistä kukaan ole täydellinen, varsinkaan ruuhkavuosina pienten lasten kanssa. toivotan onnea kaikille, jotka eivät anna anteeksi muiden tai omia virheitä.

    ReplyDelete