Mustasta vaaleaksi

Mulla on monesta eri ääripäästä kokemuksia: mustasta, tuhkanvaaleasta, kirkkaanpunaisesta, ruskeasta, viininpunaisesta, vihreästä, oranssista ja vaikka mistä. Ja nyt puhutaan siis hiuksista.
Mulla oli viime vuonna (2010) alkuvuodesta pikimusta tukka, mutta päätin alkaa vaalentaa sitä. Onnistuin mielestäni aika kiitettävästi siinä prosessissa, ja lopputulos oli todella luonnollinen. No, jostain syystä värjäsin sen takaisin mustaksi, tosin siinä välissä kokeilin punertavan ruskeeta ja suklaanruskeeta.
Mua alkoi kuitenkin tossa puoli vuotta sitten keväällä ahdistaa musta lookki taas sen verran, että aloitin vaalennusprosessin.
Jos jotain oon oppinut teinivuosiltani, niin hiusten värjäämisessä maltti on valttia.
Joskus parhaan ystäväni Tiinan kanssa alakoulun kuudennella luokalla värjäiltiin viininpunaista tukkaani vaaleiksi. Raa'asti värinpoisto päähän, ja lopputulos oli epätasainen, laikukas, oranssin ja kusenkeltaisen sekamelska. Niin ja unohtamatta vitivaaleita juuria.
Sitten se joko kestettiin tai värjättiin samantien takaisin tummaksi.
Kaiken kaikkiaan tukka oli helvetin kulunut iso purkkakasa.

Viime vuonna, kuten tänäkin vuonna, aloitin tukan vaalentamisen raidoittamalla koko pään.
En ole kampaaja, mutta pari kertaa jopa alan ammattilaiset ovat onnistuneet pilaamaan hiukseni vaalennuksen yhteydessä. Vuonna 2007, kun täytin 18, päätin vaalentaa mustasta vaaleaksi.
Kampaajani piti värinpoistoa varmaan pari tuntia päässäni, vakuutellen, että ei tässä mitään.
Pilallehan sekin sitten meni.
No palaten siihen viime vuoteen, eli tosiaan raitoja parin viikon välein. En pitänyt tuolloin pidennyksiä ollenkaan, joten eipähän tarvinnut huolehtia niiden vaalentamisesta samalla.
Sain lopulta raitojen avulla parin kuukauden aikana hiuksistani pari kolme neljäkin astetta vaaleammat, minkä jälkeen hiukset olivat luonnollisesti hyvin punertavat. Taitoin punaista väriä tuhkaan taittavilla sävytteillä ja väreillä. Ja käytin siis aina markettivärejä. Olen todennut ne ihan kelpojutuiksi, eikä koskaan ole tullut mitään yllätyksiä värien kanssa. Jos punaista taittaessa siis kylmiä värejä valitsemaan.

Ehkä yksi syy siihen, miksi tukkani ei ole viime vuosina omassa käsittelyssä mennyt pilalle kertaakaan on se, etten ole koskaan tehnyt värimuutosta koko päähän. Olen antanut juuren ja "alempien" hiusten hengähtää ja värjäillyt vain "päällistukkaa" ja välillä toistepäin.
No, en tiedä miten kannattavaa se on oikeasti ollut, mutta uskaltaisin väittää, ettei tukkani ole kuitenkaan muuttunut haperoksi kertaakaan. Eikä se ole palanut värjäyksen jälkeen niin, että harjatessa puolet hiuksista tippuu alas.


Eli mun neuvot referoituna:

1. Aloita hiusten vaalentaminen tummasta väristä raidoittamalla
2. Jos liian punainen sävy häiritsee, niin kokeile hopeashampoita, ja kylmääntaittavia värejä + tässä kohtaa suosittelen ostamaan "puhtaat" värit kampaamotuotteita myyvistä kaupoista, vaikka itse olenkin onnistunut kaupan väreillä, niin en uskalla mennä takaamaan :)
3. Pidä tarpeeksi pitkiä taukoja, jotta hius pääsee lepäämään, muista superextrakoskeuttavat hoitoaineet, hiusnaamiot sun muut!
4. Malttia!
5. Älä ota mitään tiettyä tavoiteväriä valmiiksi päähän mietittynä. Ole tyytyväinen jokaiseen välivaiheeseen ja ota ilo irti kaikista sävyistä, joita hiuksiisi värjäät. Kaikissa on jotain kivaa ja positiivista.
6. Kannattaa varata vaalennukseen jopa puoli vuotta (etenkin jos lähtöväri on musta). Se tuntuu pitkältä ajalta, mutta menee yllättävän nopeasti. Ja tukka kiittää myöhemmin.
7. Voit myös vähän fuksata lopputuloksessa käyttämällä kahdenvärisiä pidennyksiä, eli toinen sävyistä on juuri se, mikä oma tukkasi on ja toinen taas vaalea. Näin saat todellista paaljon vaaleamman lopputuloksen, ja hyvin toteutettuna se näyttää myös erittäin hyvältä, ainakin omasta mielestäni ja itselläni. :D


Jos on muuta kysyttävää mun kokemuksista hiusten värjäämisestä, esimerkiksi täydellisen mustan sävyn pitämisessä et cetera, niin vastailen mielelläni kysymyksiin.
Ja nyt muistutan vielä, etten ole kampaaja ja kaikki neuvoni perustuvat omiin kokemuksiini.
Ne eivät välttämättä ole absoluuttisia faktoja, miten tukkaa kannattaa käsitellä, mutta kohta 15 vuoden värjäyskokemuksella voin sanoa, että mulla on helkkaristi käytännön kokemusta.
Niin ja mites se meni? Oppimalla tekee, niin kuin kerran "viksuna" totesin. Eivvaan tekemällä oppii!