Sunday, September 10, 2017

Pablo ja Laura yhdessä sateenkaaren sillalla


"Jos niin käy,että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani, niin sinun on tehtävä mitä sinun on tehtävä sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä. Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua, sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan. 

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta. Et haluaisi minun kärsivän, kun aika koittaa, anna minun mennä.Vie minut sinne missä he auttavat minua, mutta pysy luonani loppuun asti. Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle, kunnes silmäni ovat sulkeutuneet. Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat että se on ystävyyttä, mitä minulle osoitat. Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä, jonka täytyy tehdä päätös. Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina. 'Saanko lähteä nyt? Luuletko, että hetki on oikea? 

Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt. Saanko siis astua toiselle puolen ja vapaaksi päästä?
Aluksi en tahtonut lähteä, taistelin kaikin voimin. Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua,
kohti lämmintä ja elävää valoa. Tahdon lähteä, on vaikeaa jäädä. Parhaani yritän ja koitan hetken tässä olla, niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia ja minä kokea suuren suurta rakkautta.
Tiedän, että olet surullinen ja sinua pelottaa sillä tunnen kyyneleesi jotka turkkini kostuttaa.
En ole kaukana. Tiedäthän että minäkin rakastan sinua, siksi on niin vaikea sanoa hyvästi ja päättää tämä elämä luonasi. Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran, ja sano sanat jotka toiveeni ois,
koska välität minusta tuhannen verran, annat minun nukkua pois’.”





Niin yllättäen ja arvaamatta tämä alkava syksy vei yhden rakkaan ”muuttolinnun” sateenkaaren sillalle. Tuli Pablo-koiramme aika lähteä. Laura ja Pablo ovat nyt yhdessä, pitämässä toisistaan huolta ja suojelemassa meitä, jotka parhaamme mukaan jatkamme elämää täällä, kauniit muistot ja ikävä mukanamme.


 Kauniita unia Pablo
  2009-2017

35 comments:

  1. Tuli kylmät väreet, pelkästään jo siitä että jokin sanoi että käy katsomassa Lauran blogia ja juuri nyt - tuli tämä, vaikken hetkeen täällä ole enään käynyt.

    Pablo ja Laura ❤️

    ReplyDelete
  2. Voi Pablo <3 Niin se elämä kuljettaa ja yksi kerrallaan, kukin omalla vuorollaan tapaamme Lauran taas.

    ReplyDelete
  3. Voi ei, kuinka surullista :( Voimia Kirsille ja Pupelle <3

    ReplyDelete
  4. Voi Pablo, enää ei pieni olento koe tuskaa tai kipua. <3 Paljon jaksamisia teille taas, ja Pupellekin. Myös koira jää kaipaamaan ja voi jopa masentua, suosittelenkin käymään Pupen kanssa uusia piristäviä lenkkireittejä - vanhat kun tuppaavat muistuttamaan siitä että joku puuttuu matkasta.
    Luen Lauran blogia jo toista kertaa alusta loppuun, ja jollain lapsellisella tavalla odotan hänen palaavan takaisin. Voi kumpa voisinkin muuttaa mennyttä.. Rakastan sitä kuinka paljon koiristakin on muistoja blogissa vuosien takaa, tuntuu aivan että tämä blogi muuttuu päivä päivältä arvokkaammaksi ja rakkaammaksi. En tiedä onko minulle hyväksi lukea tätä niin usein, mutta Laura kirjoitti niin elävästi että tunnen kuinka hän vielä elää kirjoituksissaan. Se tuo helpotusta ainakin hetkeksi. <3 En koskaan ole surullinen täällä blogissa, olen surullinen vasta kun lähden täältä pois. Voi Laura. <3

    ReplyDelete
  5. Voi Pablo<3 Pitäisi muistaa iloita elämästä eikä surra kuolemaa, Pablolla oli paljon rakkautta ympärillään :) Rapsut Pupelle!

    ReplyDelete
  6. Voi ei, Pablo ❤️❤️ Mikä hänelle tuli? Surullista,mutta pääasia,ettei enää ole kärsimystä

    ReplyDelete
  7. Olen suuren koirakuumeen valloissa ja tulin jostain syystä ajatelleeksi Puppea ja Pabloa. Mietin, kuinka hyvät nimet olittekaan osanneet valita koirillenne. Halusin samantein tulla pitkästä Lauran blogiin katsomaan, löytäisinkö ihania kuvia Laurasta ja koirista. Ja sitten näen tämän postauksen.

    Sydämeni hajosi sekunnissa kun olin lukenut uuden postauksen otsikon enkä voinut pidätellä kyynelten tulvaa. Olen niin pahoillani. Lähetän teidän koko perheelle aurinkoisia ajatuksia, toivoa, voimaa ja uskoa tulevaisuuteen.

    ReplyDelete
  8. I'm so sorry :'( Rest in peace dear sweetheart <3

    ReplyDelete
  9. ❤️❤️❤️❤️

    ReplyDelete
  10. I love you the first time ,I love you the last time ❤❤

    ReplyDelete
  11. Pablo ja Laura ❤

    ReplyDelete
  12. Laura oli itselleni yksi suurimmista inspiraation lähteistä. Tyyli, persoona, ajatukset.. kaikki<3
    Ajoittain tulee itku silmään, kun ajattelen että hän on poistunut keskuudestamme.
    Hän on enkeli nyt ja aina<3

    ReplyDelete
  13. Ikävä Lauraa on edelleen kova ❤ jos läheiset jaksaa tai haluaa, olisi suuri kunnia nähdä laurasta vaikka niitä julkaisemattomia kuvia tai mietteitä laurasta joltain joka hänet tunsi tms. Valoa ja enkeleitä Lauran läheisille ja hyvää joulua ❤

    ReplyDelete
  14. Välillä Laura tulee uniini,kuten viime yönä. Vaikken koskaan edes tavannut. Toivoisin myös julkaisemattomia kuvia ja muisteluita Laurasta ❤️

    ReplyDelete
  15. Luin hiljattain Lauran blogin alusta loppuun. Välillä luin tuntitolkulla putkeen, koska kirjotukset olivat koukuttavia. Mietin Lauraa ja hänen elämää päivittäin jollakin tapaa. Odotan myös muiden muisteluja hänestä :)

    ReplyDelete
  16. Tänään tuli taas kova ikävä Lauraa😭💔❤ aika parantaa haavoja, muttei koskaan poista ikävää. Toivon Lauran äidille ja muille omaisille aurinkoista ja rakkauden täyteistä tulevaa kevättä 🌹

    ReplyDelete
  17. Ei ole päiväkään etten ajattelisi Lauraa <3 Olet taivaan kaunein enkeli <3


    Olisiko mahdollista saada jonkinlaista postausta vielä, kiinnostelisi tietää mitä Lauran omaisille kuuluu, ja Laurasta olisi kiva nähdä niitä julkaisemattomia kuvia :)

    Kaikesta huolimatta toivotan teille hyvää kevättä <3

    ReplyDelete
  18. En ole blogin alkuperäinen lukija, vaan lueskellut blogia tässä vasta pari päivää. Lauran kohtalo koskettaa minua suuresti. Olen itsekin menettänyt kauniin, älykkään, kaikista ihanimman tytön samoin kuin miten olen käsittänyt Lauran täältä lähteneen. Ymmärrys ei riitä, ja ikävä ei häviä koskaan. Tätä blogia lukiessa mietin elämän haurautta ja kauneutta. Toivotan valoa ja rakkauta teidän Lauran läheisten elämään <3

    ReplyDelete
  19. Näin unta jossa rauhan ja ajattomuuden tunteet valtasivat minut. Kokemani tunne huokui Lauran sielun olemuksesta. Näin mielessäni aution hiekkarannan ja iltaruskon. Näin mielessäni tuulen. Näin tuulessa Lauran seisovan ja katsovan minuun. Hänen valkoinen vaate sekä ruskeat hiukset liehuivat. Hän ei hymyillyt kuten hänellä oli aina tapana hymyillä, mutta hän oli tyytyväinen ja harmoninen. Hän oli rauha. Hänestä huokui syvä asioiden ymmärrys.

    ReplyDelete
  20. Tämä on ensimmäinen ja varmaan viimeinen kerta kun kommentoin mihinkään blogiin. Nuorena ihailin Lauraa, olisin halunnut olla kuin hän. Vieläkin hän tulee mieleeni välillä vaikka emme ikinä tavanneet. Jotain kertakaikkiaan erityistä ja massastapoikkeavaa hänessä oli. Ikäänkuin jokin ajatustapa tai hiljaisuus jonka syleilyyn itsekin välillä uppoudun. Olisipa ollut mukava jutella, ehkä vielä joskus. <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tätä minäkin olen miettinyt, että mikä se oikein oli se Laurasta välittyvä jokin, jonka monet on huomanneet. Jotain karismaattisuutta ilmeisesti, suorapuheisuutta? Ei ehkä ollut bloggaajanakaan sellainen joka haluaa mennä johonkin muottiin ja miellyttää muita.
      Valoa Kirsille ja muille, koko sydämestä.

      Delete
  21. Ikävä <3 Kirsi, oletko koskaan miettinyt, että Lauran tarinan voisi koostaa kirjan muotoon? <3

    ReplyDelete
  22. Pitkästä aikaa näin taas unta Laurasta. Voi että,surettaa. Olisi mukava kuullu juttuja Laurasta. Ja vihdoin,näin kolmen vuoden jälkeen,kuulla,mitä tapahtui. Jotenkin olisi helpompi hyväksyä, jos tietäisi,että tämä vain oli Lauran kohtalo,hänen aikansa lähteä,eikä hänen oma tahtonsa.

    ReplyDelete
  23. ❤ kaipaan sinua Laura.

    ReplyDelete
  24. 3 vuotta kulunut, tulit vain mieleeni yllättäen.
    Rauha sielullesi <3


    Kaikkea hyvää omaisille!

    ReplyDelete
  25. Kirkkaana paistava aurinko muistuttelee kuinka elämä jatkuu, mutta samalla olo on haikea. Sanotaan että rakkaidensa eteen on valmis tekemään kaiken ja niinhän me teemme. Lauran on nyt hyvä olla ja me kannamme nyt hänen puolestaan kaiken sen painon ja surun. Kirsi ja muut läheiset, voimaa teille sen taakan kantamiseen. <3

    ReplyDelete