Monday, February 29, 2016

Lauran videot

Hei kaikki Lauran Blogin lukijat

Haluan kiittää teitä kaikkia lukioita, jotka olette ottaneet osaa suruumme. Kirjoituksenne ovat olleet koskettavan kauniita, viesteistänne on huokunut rakkaus, suru sekä järkytys Lauran kuoleman vuoksi. Lähetän teille kaikille rakkauden energiaa ja valoa tulevaisuuteenne. Kun suru on tuntunut painostavana kipuna sydämessäni, olen saanut voimaa lukiessani tiedän kirjoituksianne, lämmin kiitos teille.

Elämä kulkee eteenpäin jaksoittain siten, että suru ja ilo, valo ja pimeys, päivä ja yö vuorottelevat.

Ps! Kissat Lola ja Nunu elävät upeaa omakotitaloelämää Lauran isän luona. Koirat Pablo ja Puppe ovat Lauran äidin kanssa ja voivat todella hyvin.

Rakkain terveisin
Lauran äiti Kirsi

Pitkän tauon jälkeen olemme onnistuneet palauttamaan kaikki Lauran tekemät videot. Kiitos siitä myös lukijalle.

Videoita on nyt auki Lauran youtube tilillä. 1/4 -osa on vielä avaamatta, loput videot avautuvat ajan mittaan. Blogin videot ovat nyt oikeilla paikoillaan, eli postaukseen kuuluvan videon löydät itse postauksesta.
Myös Lauran uudelleen rakennetun youtubetilin löydät täältä

Videot ovat hävinneet syystä tai toisesta jonkun toimesta. Varmasti tarkoitus ja ajatus on ollut hyvä. Mikäli olet videolla tai sinut mainitaan videolla, etkä sitä halua. Ota yhteys asiakaspalvelu(ät)psykoterapiadialogi.com 

Iloksemme löysimme tämän Lauran ehkä ensimmäisen videopostauksen mitä ei loppujen lopuksi julkaistu tähän päivään mennessä.

94 comments:

  1. Kirsi,

    Me lukijat olemme etuoikeutettuja saadessamme lukea Sinun ajatuksiasi ja sanojasi, tuntuu lämpöiseltä kuulla että viestimme ovat tuoneet elämääsi jotain positiivista tämän kaiken kohtuuttomuuden keskellä.

    Laura kulkee edelleen ajatuksissani lähes päivittäin mukana tavalla tai toisella, olen onnellinen siitä että sain seurata ihanan Lauran elämää. Ihanaa että saitte videot taas näkyviin.

    Kaikkea hyvää Sinulle ja lämpöisiä ajatuksia kevääseen.

    ReplyDelete
  2. Lämmin hali täältä ja ihanaa kevättalven alkua Lauran äidille! <3 Tulen edelleen viikottain käymään täällä Lauran blogissa. Niin mahtava Laura oli. Ja mukavaa taas katsoa videoitakin.

    ReplyDelete
  3. Hei! Ihana kuulla, että te Lauran läheiset ja myös Lauran lemmikit ovat kunnossa. Kiitos tästä päivityksestä <3

    ReplyDelete
  4. Niin vain aina tänne tullessa tulee kyynel silmään, ei voi mitään. Paljon rakkautta teille <3

    ReplyDelete
  5. <3

    Lauraa on ollut ikävä. Ihana, että pienenpienen palan saa nyt takaisin taas videoiden muodossa! :)

    Ja ihanaa kevään alkua Kirsi! <3

    ReplyDelete
  6. Kiitos, että saitte videot palautettua katseltavaksi. Hyvää jatkoa <3

    ReplyDelete
  7. Tulipa haikea mieli taas tuosta Lauran ja Tiinan videosta, päivämäärä näyttää huhtikuuta ja Laura vaikuttaa niin iloiselta ja nauraa aidosti... silti jotenkin niin väsynyt. Kauhea ikävä.

    ReplyDelete
  8. Kiitos,että saitte videot näkyviin! Ja iso kiitos ja hatunnosto siitä,että olette oman surunne keskellä jaksaneet ottaa myös meidät lukijat huomioon. Teillä on suuri sydän,aivan kuin Laurallakin oli. Voimia ja valoisempia aikoja! <3

    ReplyDelete
  9. Lauran (meille lukijoille tuntematon) kohtalo on aivan kauhea, niin kauhea että me emme edes kykene kuvittelemaan tuskanne suuruutta kun meille tuntemattomillekin menetys oli suuri. Lähipiiristä tiedän silti, että tuska helpottaa. Asiaa ei hyväksy mutta sen kanssa oppii elämään...uskon että tällä maailmalla on vielä paljon ihania hetkiä ja onnea tarjota sinulle Kirsi, samoin Lauran veljelle ja isälle. Paljon voimia ja aurinkoa kevääseenne.

    ReplyDelete
  10. Ihanaa, että tavallaan jatkat Lauran jalanjäljissä täällä blogissa (edes muutaman postauksen verran) ja raotat meille elämää Lauran jälkeen. Laura oli monille niin kovin tärkeä ja siksi on hienoa, että otat myös meidät huomioon vaikka sinun ei niin tarvitsisikaan tehdä. Kiitos siitä!
    Kaikkea hyvää sinulle ja muulle perheelle. Olette ajatuksissani aina välillä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täysin samaa mieltä :') aivan upeaa. Täällä on niin moni joka ei Lauraa hlökoht tuntenut mutta silti on surrut ja suree edelleen häntä.. Olisi niin hienoa lukea joku kirjoitus vielä äidin kirjoittamana <3

      Delete
  11. Voi kuinka herttainen tuo Lauran video <3 Kyyneleet taas tulivat silmiini, Lauran kohtaloa on vieläkin vain niin vaikea hyväksyä. Aivan ihana muutenkin tämä postaus, tapasi kirjoittaa muistuttaa kovin Lauran kirjoitustyyliä <3

    ReplyDelete
  12. Itkuhan se taas tuli videoita katsellessa -ja moneen kertaan! SItä on vaikea pukea sanoiksi kuinka tärkeältä Laura minulle tuntui vaikkemme edes koskaan tavanneet. Toivoisin että olisin tehnyt enemmän Lauran eteen, edes sanonut useammin miten paljon häntä arvostin. Lauran kirjoitukset olivat tiettyinä aikoina surullista ja pelottavaa luettavaa, olisin voinut kannustaa ja tukea enemmän. Toivoisin, että Laura olisi lopettanut silloin bloginsa ja sanoinkin sen hänelle... että huolehtisi nyt itestään, meille lukijoille tärkeintä olisi ollut Lauran hyvinvointi.

    Otan edelleen osaa suureen, valtaisaan suruunne. Laura elää ikuisesti meidän kaikkien sydämissämme.

    ReplyDelete
  13. Lauran viimeiseksi jäänyt kuulumiset -video ei jostain syystä lataudu? Se missä hän kertoi kesän suunnitelmistaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei! Video avataan parin viikon sisällä

      Delete
    2. Uskomattoman kaunis ele teiltä muistaa meitä lukijoita surunne keskellä. Kiitos <3

      Delete
  14. Silloin kun sain toukokuussa tietää mitä Lauralle oli tapahtunut, niin katsoin tätä videota: http://www.youtube.com/watch?v=8JnIALUf2mM ihan nonstoppina. Jotenkin siinä vaan kulminoitui niin hyvin mun kokema Laura, upean näköinen hassuttelija, ja ihana Emppukin mukana hassuttelemassa niin kuin ennen vanhaan. Äsken katsoin videon uudestaan ja mua alkoi naurattaa, ja samalla itkettää mutta nyt tuli myös uusi tunne mukaan, joka yllätti mut täysin, nimittäin suuttumus. Suuttumus siitä, miksi näin pitikään käydä. Että ei voi enää auttaa Lauraa. Ja että hän on oikeasti ikuisesti poissa. Ja se tunne on jotenkin niin sydäntäraastavaa. Voimia niin paljon teille ja kiitos tuhannesti videoista <3

    ReplyDelete
  15. Ihana kaunis Laura. Paljon halauksia, lämpöisiä ajatuksia ja voimia elämäänne Kirsi, Lauran isä, veli ja ystävät <3

    ReplyDelete
  16. Olisinpa saanut tilaisuuden tavata Lauran...Halata, haistaa hänen hiustensa tuoksun. Kuulla hänen hennon äänensä. Kertoa kuinka paljon häntä arvostin.

    ReplyDelete
  17. Paljon kiitoksia kirjoituksestasi Lauran äiti! Osoitat meille, kuinka arvostat Lauran blogityötä ja myös meitä hänen lukijoitaan. Se on ihanaa. Paljon voimia sinulle <3 Aivan ihanaa, että Lauran videoita näkee taas! Aivan kuin saisi hänestä pienen palasen takaisin.

    ReplyDelete
  18. En tiedä, lukeeko näitä kommentteja muut Lauran läheiset kuin sinä Kirsi, mutta haluaisin toivottaa paljon voimia, onnea ja rakkautta myös Lauran isälle, Jesselle, Krisulle, Tiinalle, Empulle ja Garolle <3

    ReplyDelete
  19. Ikävä on myös täällä. Itse olen kamppaillut masennuksen ja paniikkihäiriöiden parissa, joten öitäkin on tullut valvottua. Kun Laura avautui meille lukijoille elämästään pidin häntä maailman rohkeimpana ja ihaninpana ihmisenä. Siitä hetkestä eteenpäin tunsin etten ole yksin. Tästä olen Lauralle ikuisesti kiitollinen. Niin suuresti hän elämääni kosketti jo ennen tuota hetkeä ja jokaisessa postauksessa sen jälkeen. Ja uskomattoman kaunis ele Lauran perheeltä muistaa näin kauniisti meitä lukijoita. Sydämeni pohjasta kiitos. Voimia ja valoisia päiviä. <3

    ReplyDelete
  20. Hei! Ymmärrän että Lauran menehtymisen yksityiskohdat ja syyt halutaan pitää perheen sisässä, se on kunnioittavaa ja Lauran yksityisyyttä suojelevaa. Toivon ettette saa paljoa epäkohteliaita viestejä jotka näitä tietoja urkkivat. Toivottavasti viestien linja on pysynyt asiallisena, idiootteja löytyy aina.

    Haluaisin vain sanoa sinulle Kirsi, että toivoisin ettet koe oloasi pakotetuksi kirjoittaa tuntojasi/ajatuksiasi tänne meille. Me, Lauran pitkäaikaikset lukijat, olemme täällä nyt vain sinua varten, valmiina keskustelemaan ja jakamaan ajatuksiamme ihanasta Laurasta. Jos koet saavasi viesteistämme voimaa, on se paras lohdutus meille mitä voimme saada.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei.
      En koe oloani pakotetuksi,haluan säilyttää tämän blogin mahdollisemman paljon Lauran oloisena. En kykene kirjoittamaan yhtä elävästi kuin Laura vaikka minulla olisikin paljon ihania ja hauskoja tarinoita Laurasta ja meidän yhteisistä hetkistämme. Kynnys hänen blogiinsa kirjoittamiseen on minulle todella suuri. Tietyt asiat pysyy perheen sisäisenä ja juuri niin, pyrimme kunnioittamaan Lauran yksityisyyttä. Epäkohteliaita viestejä ei ole tullut ja siitä olen todella onnellinen. Tosin muistan Lauran monesti itkeneen ja olleen syvästi pahoillaan kun lukijat kirjoittivat todella loukkaavia ja epäasiallisia kommentteja hänelle. Se on yksi varjopuoli näissä blogeissa, jota olen usein ihmetellyt ja pohtinut.

      Delete
    2. Kyllä monesti tuli ihmeteltyä täällä blogin puolella olevia kommentteja joita Laura sai osakseen, en kykene koskaan ymmärtämään moista ilkeyttä ja pahuutta mitä jotkut ihmiset viljelevät. Tämä sama suhdehan monella ihmisellä on julkisuuuden henkilöihin, viha-rakkaus suhde, jonka seurauksena nämä kuuluisuudet saavat vihaa niskaansa jota he eivät ole missään määrin ansainneet. Sama toistuu joka ikisessä blogissa, kirjoitti bloggaaja sitten kauneudesta tai vaikkapa koirastaan. Kukaan tuskin näitä kamalia asioita sanoisi kenellekään päin kasvoja ja se pitäisi aina pitää mielessä kun kommentteja lähettelee.
      Mukavaa kuulla ettei töykeitä kommentteja ole tullut, se palauttaa vähän uskoani joidenkin lukijoiden tilannetajuun.

      Ymmärrän, että kynnys kirjoittamiseen on suuri. Kirjoitat kauniisti, omalla tyylilläsi, ja toivoisinkin että kirjoittelu meidän lukijoiden kanssa toimisi sinulle aina vain ja ainoastaan voimaannuttavana tekijänä. Toivon sinulle kaikkea hyvää.
      <3

      Delete
    3. Ähhh pistää niin hermoksi ne helvetin typerät kommentit!!

      Delete
  21. Saako kysyä mihin Lauran tuhkat on siroteltu? Suomenlinnasta mereen? Ilmeisesti Lauralla ei ole muistomerkkiä (ja vaikka olisikin, sehän ei kuulu meille), mutta haluaisin käydä heittämässä ruusun, tai sytyttämässä kesäyönä meren rantaan kynttilän.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Osa Lauran tuhkasta on siroteltu Egeanmereen. Olin viime kesänä Santorinin saarella, jossa Laurakin on lomaillut. Vietin illan kauniilla auringonlaskuristeilyllä jolloin, sirottelin Lauran tuhkaa mereen.
      Lauralla ei ole vielä muistomerkkiä. Lauran isä on luvannut hoitaa asian ja kerromme kyllä kun muistomerkki on valmis.

      Delete
    2. Kaunis ajatus viedä tuhkat oikeaan paratiisiin. <3

      Delete
    3. Kiitos Kirsi, että kerrot näitä asioita meille <3. Tuntuu, että saa jonkin kosketuspinnan taas Lautaan. Hän oli ja on edelleen minulle niin hirveän tärkeä. Tulee suru taas, ei se ota oikein laantuakseen.

      Oette, Lauran perhe, kokeneet niin järkyttävän vääryydeen, kun olette joutuneet luopua laurasta. Toivon taas jälleen, sinulle Kirsi kaikkea hyvää elämääsi ja paljon positiivista energiaa <3

      Delete
  22. Menehtyikö Laura onnettomuudessa?
    Tätä meistä monet pohtivat. Epätietoisuus ei ole mukavaa. Eikä erilaiset arvailut, jopa perättömät huhut lehtien sivuilla tai keskustelupalstoilla lisää muuta kuin juoruilua. Miksi menehtymisen syytä ei voi kertoa. Huhut ja typerät spekuloinnit loppuisivat siihen.
    Ymmärrän tuskan. Hän kuitenkin antoi itsestään niin paljon blogiin, hänestä tuli julkisuuden henkilö mitä monet seurasivat. Miksi pois menon syytä tarvitsee salata.

    Voimia ja halauksia perheelle! Ja kiitos videoiden palauttamisesta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uskon että monet pohtivat mihin Laura menehtyi. Tiedän myös että epätietoisuus ei ole mukavaa. Kaikella on aikansa ja paikkansa, koen ja tunnen sydämessäni nyt, ettei tämä Lauran blogi ole se paikka jossa asiasta lähtisin keskustelemaan.

      Delete
    2. Hei.
      Laura kertoi blogissaan paljon muun muassa vaikeuksistaan mutta poisti tekstit myöhemmin. Tämä viittanee siihen että hän mielen synkkyydessään avautui mutta sitten vetäytyi. Johonkin pitää vetää raja yksityisyyden ja julkisuuden välille. Voi kertoa uudesta parisuhteesta, jättää kertomatta kenen kanssa. Voi kertoa mitä tänään teki, jättää kertomatta mikä mieltä tänään painoi. Voi kertoa menehtymisestä, jättää kertomatta mihin menehtyi. Se on rajanvetoa joka on nyt Lauran jälkeen läheisten päätös. Kuinka vaikea sitä voi olla ymmärtää. Uteliaisuus on ihmisen perusluonteessa mutta tahdikkuutta, arvostusta ja suunsa kiinni pitämistä kannattaa myös tukea.

      Delete
    3. Voi hyvänen aika sentään Anonyymi! Olit sitten miten nuori tahansa tai muuten huonosti kasvatettu, niin sen verran pitäisi ymmärtää peruskäytöstapoja ja tahdikkuutta, ettei tuollaista utelevaa kommenttia jättäisi tänne!

      Tottakai meitä kaikki lukijoita on järkyttänyt Lauran poismeno ja olemme voineet surussamme vain arvailla, mitä tapahtui. Nuoren ihmisen kuolema ei tunnu "luonnolliselta" (toisin kuin vaikka 100-vuotiaan vanhuksen) ja tottakai se herättää luontaisen uteliaisuutemme ja toisaalta pelkoja siitä, voisiko itsellemmekin käydä samoin. Mutta ei se silti oikeuta ketään tulemaan tänne ruinaamaan Lauran omaisia kertomaan kuolinsyytä. Joskus pitää hyväksyä se, että vaikka nykyään monet asiat ovat julkisia, niin KAIKKI asiat eivät silti ole. Useimmat varmaan osaavat blogin kirjoituksista sekä Lauran äidin vastauksista päätellä vähän, mitä voisi olla tapahtunut. Mutta sen tiedon ja arvailujen varaan jäämme.

      Olemme jo nyt saaneet paljon enemmän kuin tällaisessa tilanteessa osaisi toivoakaan: Lauran blogi on jätetty näkyviin, videot on palautettu ja ihana äiti on kommentoinut ja kirjoittanut meille. Eikö se riitä?

      Ja kuka tietää, ehkä jonain päivänä, kun suru on hieman hälvennyt, Lauran omaiset näkevätkin viisaana valottaa asioiden taustoja auttaakseen muita vastaavassa tilanteessa olevia. Ehkäpä täällä blogissa, ehkä vaikkapa haastattelussa. Mutta se voi olla vuosien päästä tai ei koskaan. Siinä me emme koskaan saa hoputtaa tai vaatia mitään sen suhteen.

      Mitä tulee keskustelupalstoilla juoruiluun, niin jos todella välitit Laurasta Anonyymi, et mene sellaisia lukemaan. Siellä eivät kirjoittele asioista jotain oikeasti tietävät Lauran omaiset, vaan ilkeät ihmiset jotka kuvittelevat tietävänsä jotain, vaikkei näin todellisuudessa ole. Keskitytyään mieluummin muistelemaan Lauraa täällä hänen omassa blogissaan hyvässä ja kunnioittavassa hengessä.

      Kaikkea hyvää kevääseen kaikille Lauran omaisille ja seuraajille sekä eritoten Kirsille, joka on jaksanut meille postata ja kommentoida. Tommy Tabermannin sanoin: "Murheeseen suhtautukaamme kuin raskaan lumen painama oksa: joko kestän tai katkean, mutta toukokuun tullen jossakin kukkii oksa."

      Delete
    4. Hieno ja kaunis kommentti Soundrel.

      Delete
  23. Hei Soundrel.

    Kiitos kannustavasta kirjoituksestasi, sanoit hyvin sen jota myös olen itse ajatellut.
    Toivon teidän kaikkien lukioiden hyväksyvän sen tiedon jonka varassa olette nyt. Meillä omaisilla ja läheisillä on myös monia kysymyksiä joihin emme saa vastauksia ja ehkä joudumme elämään kysymystemme kanssa loppuelämämme.
    Teille monille lukioille Lauran kuolema oli kenties hetkellinen järkytys, surullinen uutinen, josta toivottavasti olette jo toipuneet. Minulle henkilökohtaisesti se on ollut paljon muuta. Olen toki toipunut jo melkoisen paljon, mutta voin sanoa että elämäni on muuttunut aikas`lailla. 9kk ja 17 päivää on lyhyt aika lapsensa menettäneelle äidille. Ei ole ollut ainuttakaan päivää Lauran kuoleman jälkeen ettenkö olisi häntä muistanut ja ajatellut ajatuksissani, ikäväkseni joudun aina mielessäni lopuksi toteamaan ettei häntä ole enään tässä maanpäällisessä elämässä. Näiden ajatusten ja tunteiden kanssa elän vielä päivittäin. Uskon kuitenkin että tilanne helpoittuu ajan myötä. Surusta on sanottu seuraavasti. Suru ei lopu milloinkaan se vain muuttaa muotoaan. Minä sanon, Ikävä ja kaipaus ei väisty milloinkaan se vain muuttaa muotoaan ja sen kanssa oppii elämään.

    Rakkain terveisin
    Kirsi

    Kuten Soundrel sanoi, Keskitytään muistelemaan Lauraa hyvässä hengessä.
    Kun luette Lauran blogia, toivon että löydätte sieltä sen Lauran jota hän oikeasti oli. Herkkä, syvällinen, pohtiva, empaattinen, ujo, inspiroiva, rohkea, hauska, huumorintajuinen, ja välillä tarkoituksella tai tahattomasti provosoiva sekä paljon muuta.

    ReplyDelete
  24. Kiitos Lauran äiti, että kaikesta huolimatta jaksat vastailla lukijoille.
    Oman lapsen menettäminen on yksi traagisimmista asioista, joita voi tapahtuvaksi kuvitella. Ikävä on takuulla läsnä ikuisesti,mutta hetki hetkeltä myös positiivisemmat ajatukset ja muistot alkavat elää tuskallisten tuntemusten rinnalla. Arvostan suuresti sitä, että teidän perheenne antaa Lauran elää vielä tämän blogin ja videoiden muodossa. Palaan tasaisin väliajoin lukemaan tekstejä ja katsomaan videoita, koska niihin liittyy muistoja, vaikka en Lauraa tuntenutkaan henkilökohtaisesti. Tämä blogi on ollut osa arkeani ja kasvutarinaani vuosien ajan.


    Toivotan aurinkoisia hetkiä kevääseen ja tulevaisuuteen Lauran perheelle ja läheisille.

    ReplyDelete
  25. Ikävä kuulla että Laura oli itkenyt ilkeiden kommenttien takia. Nettikiusaamista, vihakirjoittelua.. valitettavan yleistä nykyään.

    ReplyDelete
  26. jotenkin noita videoita katsellessa kronologisessa järjestyksessä tuli sellainen tunne että Lauran persoona muuttui tosi paljon vuosien kuluessa, kontrasti ensimmäisen ja viimeisimmän videon välillä Laurassa on valtaisa :(( hymyn takana näkyy pohjaton suru.

    En tiedä näin näytön välityksellä oliko ihana Laura enää loppuaikoina se sama Laura johon me lukijat tutustuimme vuosia vuosia sitten. todella surullista että lauralle kävi näin. toivon että kaikki ne kirjoittelijat jotka lauraa parjasivat ymmärtävät nyt ettei nettikiusaaminen ole koskaan oikein ja kasvattaisivat itseään ihmisinä...

    ReplyDelete
  27. Tämän on täytynyt olla äärimmäisen rankkaa myös Lauran isälle, Jesselle, Krisulle, Tiinalle ja Emiliallekin :( Niin, ja Taaville myös. Toivotan heille lämpöisiä ajatuksia ja kaikkea hyvää <3

    ReplyDelete
  28. Toivottavasti Lauran matka pilven reunalle oli turvallinen. Koskaan en saanut tilaisuutta Lauraa tavata, mutta uskon että sen aika koettaa vielä, ennemmin tai myöhemmin.
    <3

    ReplyDelete
  29. Laura,
    sanotaan kauneus on katoavaa
    mut sun kauneuttas kukaan ei katoamaan saa
    <3

    ReplyDelete
  30. Kuka Lauran loysi </3

    ReplyDelete
  31. kiitos kirsi. toivon sinun räntäsateesi kukkasateiksi ja onnenmykkyröiksi <3

    ReplyDelete
  32. Jos Lauran kuolemassa kyseessä on ollut henkirikos, niin onhan siitä saatu tekijä vastuuseen?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämänkaltaiset kommentit ovat naiivin läpinäkyviä uteluita.

      Delete
    2. Miksi tällaisia "paskakommentteja" pitää edes julkaista? Itsaria ei voi mainita mut silti piti julkaista myös tuo "kuka lauran loysi"-kommentti.

      Jaksamista omaisille. Ehkä blogin sulkeminen olis teille paras vaihtoehto. En myöskään ymmärrä noita youtube-pätkiä koska joillain videoilla Laura on selvästi lääketokkurassa :/

      Delete
    3. Hei anonyymi klo 12:19, mitäpä jos jättäisit kokonaan kommentoimatta? Läheiset tekevät omat päätöksensä, pidit siitä tai et. Tämä blogi oli Lauran yksi elämäntöistä jota Kirsi on arvokkuudella käsitellyt jättäen sen elämään sellaisena kuin se oli, videoineen (mainitsemasi lääketokkura, oli sitä tai ei, videoissa on hauskaa ja asiallista sisältöä) kaikkineen. Se jos joku on kunnioittavaa sekä Lauraa että meitä lukijoita kohtaan. En kykene ymmärtämään miten kehtaat kommentoida tuollaista. Ei sinunkaan kommenttiasi olisi kannattanut julkaista, se jos joku on nimittäin paskuuden multihuipennus.

      Delete
    4. Kenenkään ei tarvitse kunnioittaa "teitä lukijoita", toivottavasti myös Lauran äiti ymmärtää sen jossain vaiheessa. En ymmärrä joidenkin videoiden "hauskuutta", esim. eräällä videolla esiintyy random juoppo joka ei varmaan tiedä päätyneensä Youtubeen.

      Joillain videoilla Laura on selvästi "aineissa". Itse äitinä poistaisin tollaset videot äkkiä.

      Delete
    5. Ano klo3:16....

      Mitä väliä jos ihminen on lääkkeissä, niin minäkin olen joka helvetin päivä masennuslääkkeissäni ja unilääkkeet saavat minut joskus turtuneeksi ja hitaaksi. Se olen kuitenkin vain minä. Tältä minä kuulostan miten tällä hetkellä puhun. Vaikka se on välillä jonkun korvaan hitaan kuulosta, puhun asiallisesti ja ihan tavallisia juttuja, ihanniinkuin Laurakin videoissaan. Se on elämää.

      sitäpaitsi Laura joka ikisessä videossaan mitä hän latasi ja mitkä nyt näkyvät puhuu normaaleja asioita ja esim. Hänen ja Tiinan video on älyttömän sydämellinen ja hauska. Miten se sinua niin kovasti vaivaa että kehtaat tulla tuollaisia kommentoimaan? En ymmärrä. Nää on elämän tosiasioita joita ei ole mitään syytä peitellä, eiköhän Laura itse eläessään päättänyt mitkä videot hän lataa nettiin ja niitä päätöksiä Kirsi on kunnioittanut. Laurahan myös poisti aikoinaan pari videota, jos luet blogia niin tiedät sen.

      Jos todella olet äiti, toivon että avarrat vähän katsettasi ihan jo lapsiesi takia. Ihan naurettavaa koettaa kiillottaa maailmankuvaa erilaiseksi mitä se on. Toivon ettet kommentoi enää typeryyksiäsi.

      Delete
    6. Voi jumankekka, Lauran videoitahan voikin rinnastaa juoppovideoihin. Et selkeesti ymmärrä mistään mitään joten mitäpä jos et kommentoisi ollenkaan, pahoitat vain ihmisten mielen.

      Delete
    7. Hei

      Ymmärrän näkölumasi. "itse äitinä poistaisin tollaiset videot äkkiä."Luulenpa että kerrot kommenttisi myötä omasista arvoistasi ja lähestymistavastasi elämää kohtaan ja ymmärrän sen täysin. Laura on itse julkaissut viedeot ja olisi voinut myös poistaa ne, mikäli niin olisi halunnut. "Random juoppo" voi ottaa yhteyttä jos ei halua näkyä viedeolla.
      Elämänkatsomukseni myötä, uskon meidän syntyvän tähän maailmaan, oppimaan ja opettamaan, joten kaikella on tarkoituksensa. Kun pohdit Lauran elämää voit ehkä löytää vastauksen siihen, mikä oli hänen tehtävänsä tässä elämässä.
      Julkaisen kaikki kommentit. Te otatte vastuun siitä mitä tänne kommentoitte. Laurakin otti oman vastuun, julkaisemalla viedonsa.
      Kaikkea hyvää sinulle.

      Delete
    8. Laura oli onnekas kun hän sai elää elämänsä noin kauniin ihmisen, äidin, kanssa kuin Sinä Kirsi.

      Delete
  33. Paljon jaksamisia Lauran läheisille.

    ReplyDelete
  34. Pitäkäähän kommentoijat linja asiallisena ja tahdikkaana. :)

    ReplyDelete
  35. Arvelinkin että menehtymisen syyt tulevat ennemmin tai myöhemmin turhattamaan lukijoita ja ylempien kommenttien kaltaisia kommentteja tulee väistämättä vastaan. Perhe päättää mitä kerrotaan jos kerrotaan, poikkipuoleisia kommenttejakaan ei kannata edes julkaista vaikka ymmärränkin että aihe kiinnostaa, ihminen on utelias ja epätietoisuus mietityttää.
    Paljon voimia ja valoa tulevaisuuteenne kaikki läheiset, aivan kamala tapahtuma ja nuoren ihmisen lähtö on niin epäreilua ja tuskaista. Toivon teille kaikkea hyvää.

    ReplyDelete
  36. Ihanaa,kun videot näkyvät taas! Odotan innolla,että loputkin tulevat näkyviin. Kaunis,ihana,herttainen Laura,kumpa olisit vielä täällä <3

    ReplyDelete
  37. Ihana kaunis Laura <3

    ReplyDelete
  38. Missä se viimeiseksi jäänyt video on?

    ReplyDelete
  39. Sanat eivät riitä kuvailemaan miten paljon Laura on mielessäni pyörinyt viime vuoden toukokuusta lähtien, en olisi koskaan uskonut että täysin tuntematon ihminen aiheuttaa tämmöisen tunnereaktion. Joka ikinen päivä mielessä, monesti olen itkenytkin. Jotenkin niin eläydyin Lauran elämään melkein kymmenen vuoden ajan ja vaikken blogia enempää tiedä, tiedän sen että olen kamppaillut samojen vaikeuksien kanssa ja kamppailen edelleen. Pelkään.
    Vaikka olen aiemminkin kommentoinut, kommentoin edelleen ja sanon että toivon teille paljon hyvää elämäämme, ajattelen teitä paljon.

    ReplyDelete
  40. Kai videot latautuvat hitaasti mutta varmasti, puuttuu vielä kaksi, Lauran viimeiseksi jäänyt video missä kertoi kesäsuunnitelmistaan ja se missä Lauralla oli nuttura ja harmaa mekko ja kertoi kuulumisiaan. Siinä Laura oli niin äärettömän kaunis, herkkä. Ikävä on.

    ReplyDelete
  41. En vieläkään pysty kunnolla ymmärtämään,että Laura on poissa. Miksimiksimiksi.. Ei voi käsittää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. "Miksi" on ollut munkin päässä koko ajan. Luulin että Laura voi jo paremmin, tieto tuli täytenä shokkina vasten kasvoja...oon niin vihainen maailman julmuudelle :(

      Delete
  42. Kiitos Kirsi postauksesta.
    <3Laura

    ReplyDelete
  43. Saako sellaista kysyä, että mihin Lauran kaikki vaatteet, kengät, tavarat ja esim. ne kauniit pienet ikonit päätyivät...?

    ReplyDelete
  44. Kiitos sinulle Lauran äiti, kaikesta. Toivon sinulle kaikkea hyvää sekä voimia. Lauran videoita katsoessa tulee tunne, että Laura olisi vielä täällä. <3

    ReplyDelete
  45. Minua myös kiinnostaa, mihin Lauran tavarat meni? Hänellä oli niin paljon kauniita vaatteita, kenkiä ja huonekaluja.toivottavasti tämä ei ole loukkaava kysymys...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tavallaan loukkaava kysymys, toisaalta täysin ymmärrettävä koska materiaa tuntui riittävän.
      Laura omisti paljon kalliita merkkituotteita ym. Toivottavasti menevät hyväntekeväisyyteen :/

      Delete
  46. Lauran läheiset; vanhemmat, veli, ystävät, sukulaiset, olette ajatuksissani nyt ja aina. Kannan Lauran tuomaa lämpöä sydämessäni ikuisesti. Siellä hän elää aina.

    ReplyDelete
  47. "Tuuli se kulkee ja lentävi lehti.
    Onnellinen on se,
    ken laaksohon ehti.
    Nuku lehti helmassa laakson."
    -Eino Leino

    Lauran ikuisesti muistaen ja teitä läheisiä ajatellen,
    Helmi
    <3

    ReplyDelete
  48. Olen viimeisen viikon, pari lukenut joka ilta ennen nukkumaanmenoa Lauran vanhoja postauksia, alusta saakka. On naurattanut, olen voinut elää Lauran seikkailuissa mukana. Hän oli ihana, upea, säkenöivä tyttö. Lauran kaltaista kaunista sielua ei ole toista. En ole myöskään löytänyt toista blogia, missä teksti olisi yhtä hauskaa ja värikästä - en ole enää vuosiin lukenut muita kuin Lauran blogia. Siksi arvostan suuresti, että tekstit, kuvat ja videot on jätetty meille näkyväksi.

    Syvä osanottoni Lauran perheelle ja läheisille. Hänen muistonsa elää ikuisesti.

    ReplyDelete
  49. Olen käynyt tässä blogissa yli vuoden ajan melkein joka päivä, enkä tiedä miksi. Ehkä kuvittelen, että lopulta löydän täältä lohdun, jotenkin, sittenkin.

    Kuulin Lauran poismenosta pari päivää sen jälkeen kun se oli tapahtunut, meillä oli yhteisiä ystäviä ja tiesimme toisemme. Laura ei taatusti tiennyt, että olin käynyt epäsäännöllisen säännöllisesti lukemassa tätä blogia aivan alusta saakka. Olen nyt jälkeenpäin miettinyt, miksi blogia seurasin ja miksi olen tämän vuodenkin aikana täällä roikkunut, lukenut postauksia läpi uudestaan ja uudestaan. Olen ymmärtänyt samaistuvani Lauraan, tuntevani jonkinlaista hyvin etäistä sisarellisuutta. Olen naimisissa, minulla on lapsia ja hirveän erilainen elämä kuin Lauralla oli - mutta sitten kuitenkin niin samanlainen. Se, miten elämässä käy, on loppujen lopuksi hyvin pienistä asioista kiinni. Minulle on sattumien summana käynyt hyvin. Lauralle lopulta ei. Se tuntuu niin epäreilulta, että rintaa puristaa. Ajattelen Lauraa usein, hän pyörii mielessäni joka päivä, vaikka emme koskaan tavanneet. Vaikka hänen kuolemansa jälkeen olen synnyttänyt lapsenkin.

    Kirsi, puhuit kauniisti siitä, että me kaikki olemme täällä oppimassa ja opettamassa. Niin minäkin uskon. Elämän arvo, merkitys ja tarkoitus määrittyy kullekin sen mukaan, miten muihin vaikuttaa ja millaisen vaikutuksen maailmalta ottaa vastaan. Lauran vaikutus ulottuu syvälle ja laajalle. Vaikka elämä monella tavalla jatkuukin, tiedän muistavani hänet aina, Vaikka aina toivoinkin ja olisin toivonut edelleen, että Laurankin elämässä olisi lopulta käynyt hyvin, ja vaikka muuttaisin tapahtuneen jos voisin, se mitä tapahtui ei kuitenkaan tapahtunut turhaan, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Laura jätti varmasti lähtiessään monen läheisensä elämään pimeän aukon, mutta hänen kohtalonsa on sytyttänyt tuhansia, tuhansia valoja monen muun sisimpään, minunkin. Olen ymmärtänyt elämästä asioita joita en ole tullut aiemmin ajatelleeksi - kuten sen, miten pienestä kaikki on kiinni. Ja miten suuri vaikutus pienellä ihmisellä voi olla. Ne ovat tärkeitä opetuksia, kaikkien eivät niitä opi ikinä. Tämä on häviävän pieni lohtu siihen pimeään jota te Lauran läheiset nyt kannatte mukananne, mutta pieni lohtu kuitenkin.

    Toivon ja tiedän, Kirsi, Jesse, ja Lauran isä, että valo paistaa teillekin vielä. Ei ehkä niin kirkkaana kuin joskus aiemmin, mutta paistaa silti. Kiitos siitä pienestä, ainutlaatuisesta, unohtumattomasta, inspiroivasta ihmisestä jonka jaoitte maailman kanssa. Olen niin pahoillani ja jotenkin häpeissänikin siitä, ettei se maailma osannut kohdella häntä paremmin. Lauralta etäältä oppimiani asioita yritän opettaa lapsillenikin. Lauran sytyttämä valo siirtyy eteenpäin ja elää ikuisesti.

    ReplyDelete
  50. Kuolema ei ole loputonta pimeyttä, pelkoa ja tuskaa.
    Se on kokijalleen rauhoittava, kaunis ja ikuinen.
    Jälkeensä se jättää läheisten pohjattoman kaipauden ja tuskan joka ei lopu milloinkaan, mutta se muuttaa muotoaan. Sen kanssa oppii elämään ja se muotoutuu osaksi omaa historiaa, josta jonain päivänä kykenee puhumaan ilman kyyneliä. Tämän sanon suoraan sydämestäni.

    Isoveljeni lähti ajasta ikuisuuteen neljä vuotta sitten kahdeksan vuoden huumeriippuvuuden jälkeen oman kätensä kautta. Näin jälkeen päin ajateltuna se kahdeksan vuotta oli perheellemme puhelun odottamista. Sen puhelun, jossa kuulisimme mitä on tapahtunut. Vaikka tapahtuma oli odotettavissa, se oli shokki vasten kasvoja. Kuulostan kamalalta mutten tiennyt olisiko silloin pitänyt olla surullinen vai helpottunut.
    Me läheiset teimme hänen eteensä kaikkemme, mutta jossain kohtaa kai luovutimme kun henkilön, joka ei halunnut apua, auttaminen oli henkisesti niin älyttömän raskasta ja ajoi esimerkiksi isäni ennen aikojaan sairaseläkkeelle.

    En ole katkera, kerron asiasta avoimesti ja olen käynyt tukiryhmissä perheeni kanssa. Me meidän perheemme jäljellejääneet kannamme veljeni muistoa ikuisesti mukananne ja aika on kullannut muistot. Enää en muista veljeni alamäkeä ja rappiota, vaan sen ihanan nauravan ja lämpimän ihmisen joka hän koko lapsuuteni ajan oli.

    Toivotan teille kaikille Lauran läheisille paljon voimia, vaikkei omaa elämääni koskettanut tarina olisi lähelläkään teidän, uskon että suru jota käytte läpi on samanlaista kuin omani oli ja on edelleen. Sateen jälkeen paistaa aina aurinko.

    ReplyDelete
  51. Luin taas koko blogin läpi ja suru valtasi mieleni pahemmin kuin ikinä... voi Laura rakas :(

    ReplyDelete
  52. "Jonakin päivänä olen puu,
    ja tuuli laulaa oksissani
    ja aurinko tanssii lehdilläni,
    ja olen vahva ja kaunis kaikkina vuodenaikoina."

    Paljon paljon voimia suureen suruunne. Ihanaa kun tulit kirjoittamaan blogiin. Kaikkea hyvää.

    ReplyDelete
  53. https://www.youtube.com/watch?v=ozKsQnRHb-c

    "In the arms of the angel
    Fly away from here
    From this dark, cold hotel room
    And the endlessness that you fear
    You are pulled from the wreckage
    Of your silent reverie
    You're in the arms of the angel
    May you find some comfort here"

    Laura <3

    ReplyDelete
  54. Saanko kysyä, soitettiinko/kuunneltiinko Lauran siunaus- tai muistotilaisuudessa joku kappale, tai ehkä useampikin? Ja jos virsi niin mikä virsi. Haluaisin kuunnella ja hiljentyä hetkeksi.
    Kiitos Kirsi sinulle kun olet meitä surusi keskellä muistanut, niin kaunis ja jalo teko. Kiitos. Paljon valoa ja aurinkoa alkavaan kevääseesi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei.

      Lauran muistotilaisuudessa soi alkusoittona Hallelujah, urut.
      Lauluina olivat Valkeat Purjeet, Adagio, err. Laura Fabian ja solistina Minja Wahlsten. Yhteislauluna Maan korvessa.
      Tilaisuus oli niin kaunis ja Lauran oloinen.

      Delete
    2. Kiitos vastauksestasi. Kaikkea hyvää sinulle ja koko perheellesi.

      Delete
  55. https://www.youtube.com/watch?v=KmzFDEu2RoA

    "Kun polkua mennyttä katselen
    sidon muistojen kukista seppeleen
    siihen kukat ilon, kuin murheenkin
    varrelta polun, jota kuljettiin."

    ReplyDelete
  56. Voi Kirsi...
    Ensimmäiseksi haluan sanoa ja kertoa syvimmät ja lämpöisimmät osaanottoni sinulle ja koko sinun perheellesi, Lauran läheisille, sukulaisille, ystäville.

    Minusta on kaunis asia että teille jäi Laurasta tämä blogi, vuosien vuosien työ, kuvallinen "päiväkirja" Lauran elämästä, erityisesti kaikista ihanista, pienistä, iloisista hetkistä jotka muutoin helposti katoaisivat mielestä. Tämä on teille ikuinen muisto. Ja kiitos, että olet huomioinut meidät lukijat vaikkei sinun todellakaan olisi tarvinnut. Arvostan ajatuksiasi.

    Toivon että olet lukenut Lauran blogin alusta loppuun. Laura kirjoitti sinusta niin äärettömän kauniisti aina, hän oli onnekas saadessaan olla tyttäresi. Olit ja tulet ikuisesti olemaan Lauralle täydellinen äiti.
    Löysin vanhan Lauran blogimerkinnän Cityn sivuilta jonka olit kirjoittanut
    http://www.city.fi/blogit/2748/nyt+puhuu+aiti/117144
    se kertoo sinusta kaiken, kirjoitit ja kirjoitat edelleen todella kauniisti, humaanisti.

    Toivon sinulle onnellisuutta ja rakkautta.

    ReplyDelete
  57. Hei Ruusu.
    Kiitos sinulle kauniista kirjoituksesta. Ja kiitos teille kaikille jotka olette kirjoittaneet kommentteja tähän Lauran blogiin. On totta että Lauran blogi on mahtava läpileikkaus osasta hänen elämäänsä. Koenkin olevani tässä suhteessa todella onnekas äiti, saadessani näin paljon kuvallista ja "päiväkirja" muistoja tyttärestäni Laurasta. En ole vielä kyennyt lukemaan Lauran blogia alusta loppuun, mutta muistan kyllä tuon kirjoitukseni.

    Ihanaa ja aurinkoista kevättä teille kaikille.

    ReplyDelete
  58. Kovin on sekavat tunteet mitä teille läheisille pitäisi kirjottaa, tuntuu että mitkään sanat ei oo tarpeeksi, menetyksenne on niin sydäntäsärkevän kauhea...
    Laura kertoi jonkin verran blogissaan vaikeuksistaan, tietenkään kaikkea me lukijat emme tiedä. Kun 2014 kesällä alkoi tulla surullisia postauksia, lukijat olivat kaikki Lauran tukena. Kirjoitin itsekin Lauralle sähköpostia mihin hän ilokseni vastasikin. Laura oli kuin herkkä keiju, empaattinen, rohkea ja jotenkin silti niin hauras.

    Olen viimeisen vuoden aikana kärsinyt samanlaisista vaikeuksista mitä Laura meille kertoi. Välillä minusta tuntuu ettei minulle ole paikkaa tässä maanpäällisessä maailmassamme ollenkaan. Lauran blogin rinnalla kasvoin koko teiniaikani, tuntuu kuin läheinen ystävä olisi viereltä lähtenyt vaikken edes Lauraa koskaan tavannut ja "tunsin" hänet vain blogin pintaraapaisun verran. Laura kyllä meni välillä pintaa syvemmällekin, vaikka poistikin sitten avoimet postauksensa.

    Toivon, että Laura olisi löytänyt itselleen paikan ja olisi tiennyt, miten sanoinkuvaamattoman tärkeä hän meille oli. Ehkä hän tiesi sen mutta kaikki ei vain tällä kertaa riittänyt. Tuntuu käsittämättömältä ettei häntä enää ole, sain vielä sellaisen kuvan että asiat olivat vuonna 2015 hyvin.

    Olen todella pahoillani ja otan lämpimästi osaa suruunne. Ensi kuun 25 päivä sytytän monta kynttilää tuon lahjakkaan, lämpimän, syvällisen ja herkän tytön muistolle.

    ReplyDelete
  59. Toivottavasti loputkin videot latautuvat pian. Niin vain jatkuvasti kirkkaampana paistava kevätaurinko tuo haikeuden sydämeen. Laura oli maanpäällinen enkeli.

    ReplyDelete