Kirppispäivä

fTulin hetki sitten kotiin Valtterin kirppikseltä, ja ihan mukavasti saatiin myytyä. Itse asiassa kotiin palasi ainoastaan pari kolme paitaa.
Löysinpäs jotain pientä itsellenikin muutamalla eurolla.

Tää oli alkujaan Empun myyntikasasta, eli eipä maksanut mitään

Tämä taasen Johannalta, tehtiin kätevästi keskenämme muutamat mieluisat vaihtikset

Pitsipaita 2 euroa naapurimyyjältä

 Isokokoinen kaulakoru, johon kuului vielä samanlaiset korvikset, mutta en halunnut niitä kuvaan, 10 euroa

Kuulemma kengurun talja, 5 euroa, huomaa sata vuotta vanha punainen eteisen lautalattiani....

Kiitos tytöille ja kaikille, jotka tulitte tekemään ostoksia! Ja vaikkei pitäisi, niin pahoitin mieleni tai pikemminkin ärsyynnyin eräästä kirppistyypistä, joka kotiin päästyään tuli heittämään niinkin mukavalla kommentilla kuin "ihan ylihinnoiteltua oli!"

myin kaiken 50 centin - parin euron luokkaan. Valtterissa on pelin henki sellainen, että mistään ei haluta maksaa euroa enempää, ja onhan se toki ymmärrettävää - kysehän on kirppiksestä.

Pitää kuitenkin muistaa, että pari euroa esimerkiksi lähes käyttämättömästä takista, joka maksoi uutena 40-60 euroa, ei  ole mielestäni ylihinnoiteltua.

Myin kolmet korkokengät 6 eurolla, ja kaikki  kengät oli ihan priimakunnossa, ja silti nyrpeillään naamaa. Silloin itse myyjälle ei tule hyvä mieli, eli tässä tapauksessa mulle.

Ja kaiken paras oli se, että eräs venäläinen nainen oli ostamassa uudenveroista pikkulaukkuani, ja kun sanoin hinnaksi 50 senttiä, niin nainen tinki kahteenkymmeneen senttiin. Hei haloo mitä vittua! Ihan periaatteesta en lähtenyt tolla hinnalla myymään.

Anteeksi avautumiseni, ei tosiaakaan ollut kohdistettu yhdellekään teistä, eikä etenkään mukaville blogin lukijoille, paitsi sulle, joka halusit heti kotiin päästyäsi kirjoittaa ilkeän kommenttisi.

Ja kuten huomata ehkä saattaa, postaukset ovat viime aikoina jääneet aika vähiin, ja olen kertonut tosi vähän henkilökohtaisesta elämästäni, postaukset ovat olleet ympäripyöreitä ja enimmäkseen kuvapainotteisia.

Totuus on se, että olen aika loppuunpalanut. En yksinkertaisesti jaksa tällä hetkellä monenakaan päivänä kuin maata sängyssä ja unelmoida, koska saan taas nukkua ja kuinka paljon saan nukkua.

Tuntuu siltä, että blogimaailmassa, etenkään, jos sattuu olemaan yhtään suositumpi bloggaaja, ei voi myöntää sitä, että joskus elämä ei ole pelkästään ruusuilla tanssimista, ostamista, erilaisissa tilaisuuksissa käymistä sun muuta. Mun elämä ei tosiaankaan nimittäin ole sellaista.

Toivottavasti te lukijat silti jaksatte pysyä blogin mukana, vaikkakin se aina välillä muuttuu siinä, missä sen kirjoittakin!

Hyvää viikonloppua kaikille! <3

 "Hän sanoi elämä on lyhyt, eikä hän ollut vielä
löytänyt sitä mitä hän on etsinyt."