iPhone kateissa vol. 2

Viime kerta ei tainut riittää iPhonelleni, vaan draamaa tarvittiin lisää.
Mä oon nyt niin samperin väsynyt koko päivästä, että HUHHUH!

Menin töihin normaalisti kasiin.
Myymälässä oli todella hiljaista koko aamun ajan. Jossain vaiheessa kävin 30 sekunnin ajan takahuoneessa, ja kun tulin takaisin, niin missäs se iPhone?
Joo, no iPhone oli ilmeisesti kadonnut kuin pieru saharaan.
Menin paniikkiin, soitin puhelimeen, ei vastattu.

Muistin saman tien, että latasin juhannuksena iPhoneen find my iphone-sovelluksen, joka siis kertoo, missä puhelimesi menee. Sen voi myös lukita ja siihen voi lähettää viestejä.
Kirjauduin sovellukseen - JA KAPPAS, puhelin viilletti Simonkatua alas kohti Rautatientoria!
Soitin salamana poliisille: "mun puhelin varastettiin hetki sitten ja nyt se kulkee Simonkadulla".
Katsoin valvontakamerasta varkaan tuntomerkit. Tumma lyhyt tukka, hoikka, tumma salmiakkikuvioinen kauluspaita, reppu, valkoiset kengät. Ja puhelin meni parhaillaan kohti Töölönlahtea.  (Tässä vaiheessa kävi mielessä, että kohta puhelin liikkuu kohti satamaa ja ruutuun ilmestyy Tallinkin laivan kuva ja laiva alkaa liikkua kohti Tallinnaa. :D)

Hetken kuluttua poliisi soitti takaisin. Oli löytynyt kuvauksiin sopiva henkilö ja maija oli parhaillaan tulossa kohti työpaikkaani, Kamppia.
Poliisi veti ulos maijastaan tummahiuksisen miehen ja kysyi, onko se tämä? Ei ollut...
Puhelin oli ollut paikallaan 10 minuuttia Sanomatalon takana, ja siksi luultiin kuvauksiin sopivaa tyyppiä mahdolliseksi syylliseksi.
Yksi poliisipartio jäi kanssani töihin seuraamaan jännittyneenä paikannusohjelmaa. Puhelin liikkui eteenpäin ja pari partiota oli puhelimen perässä.
Aikamoista draamaa siis..
Kissa-hiirijahtia parhaimmillaan. :D
"Nyt puhelin liikkuu Mäntymäentietä itäänpäin"
"Näkyykö mitään?"
"Kyllä meillä on tässä nyt sellaiset välineet ja johtolangat, että pakko löytyä!"

Sitten puhelimen paikannussignaali jämähti yhteen paikkaan.
Koitin soittaa puhelimeeni - suljettu. Eli kyseinen tyyppi oli tajunnut, että sitä seurataan, joten se osasi hommata iphonesta sim-kortin pois, joten yhteys loppui siihen. Ei nähty enää, että mihin matka jatkui.
Pyyhin kyyneliä silmiltäni ja tyydyin tekemään rikosilmoituksen.
No millä todennäköisyydellä ulkomaalaistaustaista miestä löydetään tai vaikka löydettäisiin, niin millä todennäköisyydellä saan puhelintani takaisin?
Ja kaiken lisäksi muuttoni takia isäni oli eilen lopettanut entiseen asuntooni kuuluvan kotivakuutuksen ja oli vasta työpäivän päätyttyä hankkimassa mulle uutta. Eli mulla ei ollut kotivakuutustakaan.. :(

Paikka jossa puhelin lähetti viimeisimmän hätähuutonsa.

Poliisipartio lähti työpaikaltani pois, ja olin aivan varma, että peli oli pelattu.
Puolen tunnin kuluttua soi puhelin. Poliisi oli löytänyt rähjäisen, hylätyn ja erittäin pienen tiilitalon, vaikka aluksi luultiin, ettei siellä ole minkäänlaisia rakennuksia.
Talo oli tyhjä, mutta ilmeisesti se oli näiden romanian sankareiden valtaama.
Selvä.

Puolen tunnin päästä tulee toinen puhelu poliisilta.
"Puhelinta ei ole löytynyt, mutta jos mitään kuuluu, niin soita meille!"
Eli (luultavasti ei) jos iPhoneni lähtee liikkeelle. Eli JOS sim-kortti laitetaan takaisin puhelimeen...
Olin jo tässä vaiheessa aivan äimänä, että miten ihania Suomen poliisit ovatkaan. Etsimässä nyt mun puhelinta. PUHELINTA! En voinut uskoa, että ne rikosilmoituksen jätön jälkeen enää palaisivat mahdolliselle rikospaikalle. Mutta onneksi palasivat.

Ja taas puolen tunnin päästä soitti konstaapeli X.
"Onko puhelimessa Laura Heija?, sun puhelin on löytynyt, patterin alta. Ja löytypä muuten aika paljon kaikenlaista muutakin varastettua tavaraa."
MITÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ???!!! MUN PUHELIN!!!!!!!!!!!!!
TUUUUULETUSTA!!!!
"Laura kuules, me tuodaan tää puhelin sun työpaikalles."
Ja puolen tunnin kuluttua kaksi siviilipoliisia tuo mun rakkaan puhelimeni takaisin naarmuttomana ja täysin ehjänä. Vain sim-kortti puuttui.
Tämän find my iphone-sovelluksen avulla löydettiin kuin löydettiinkin rakas puhelimeni, mutta sen lisäksi muutakin varastettua tavaraa tullaan palauttamaan takaisin omistajilleen.
Ja koska talo oli tyhjillään, eivät kyseiset sankarit tiedä siviilipoliisien pikkuvisiitistä mitään. Ihmettelevät varmaan, että MIHIN helkkariin ne tavarat katosivat. Ja tästä "hyvästä" poliisit pääsevät seuraamaan tilannetta, eli ketkä sinne vie tavaraa ja mitä sinne viedään et cetera.

ELI NYT kaikki lataamaan iPhoneihin TÄMÄ SOVELLUS.
Ja tässä vielä varkaan kuva, hieman heikkolaatuinen, mutta selvää saa.
En tiedä, onko kyseistä tyyppiä vielä saatu kiinni, mutta toivotaan että saadaan ja samalla myös koko varasliiga.

Hyvä MobileMe-jäsen

iPhone löytyi 7. heinäkuuta 2011 klo 16:34.

Että sen pituinen se. Loppu hyvin kaikki hyvin.
Kiitos Jesselle, joka latasi puhelimeeni kyseisen sovelluksen ja kiitos poliiseille neljän tunnin etsinnästä ja mielestäni suuresta panoksesta. :))

Ja mitäkö opin? EN enää ikinä jätä tavaroitani mihinkään, edes työpöydälle ilman valvontaa.

Suunnittele mekkosi Nellylle!

Huomasin tällaisen hauskan mekonsuunnittelukilpailun Nellyn sivuilla ja päätin kerrankin osallistua. (Unikaan ei tule niin kuin ennustin.) Saisin tässä varmaan koko yön kulumaan suunnitellen kaikenlaisia mekkoja, sen verran koukuttavaa puuhaa - ihan niin kuin tetriskin.

Menkäähän tekin ihmeessä suunnittelemaan mekkoja, linkittäkää niitä vaikka kommenttiboksiin, niin pääsen seuraamaan, että millaisia Lagerfeldeja siellä oikeen piileskelee!

Kuvaa klikkaamalla pääsee naureskelemaan mun toiselle luomukselle ja pian kolmannelle ja ehkä neljännellekin. (En luonnollisestikaan osaa poistaa ensimmäistä mönkään mennyttä.)

 
Auta minua voittamaan, äänestä mekkoani täällä!

Väsymys

Heräsin tänään kello viisi aamulla vaihteeksi mukavan seinänaapurin jatkoihin.
Siellä aluksi viriteltiin vahvistinta tai mitä lie. Tuli sellainen aivan älytön ääni, ja luulin että vähintäänkin joku superhirviö synnyttää. Otin korvatulpat pois ja johan pamahti jynkytysmusa! Se soi sitten siihen aamukasiin asti, jolloin mä lähdin töihin. Very nice!

Töiden jälkeen käytiin Jessen kanssa ostoksilla. Maaleja ja pari lamppua sekä muuta tarpeellista tuli ostettua.
Jesse asensi eteiseen ostamansa synttärilahjalampun ja sai samalla sähköiskun.
"Laura mä voin nyt kuolla, ihan koska vain!"

Yritin mennä päikkäreille tossa seiskan aikaan, mutta onneksi tajusin, kuinka tyhmä idea se olisi ollutkaan.
En olisi saanut yöllä unta, ja aamulla on aikainen herätys, ja todella aikainen mikäli naapuri päättää viritellä kitaraansa aamuyöstä.
Maalasinpa siis ruokapöydän ja tuolit valkoisiksi.
"Petsasin".
No tulos on mikä on. Maalia lenteli sinne tänne, sotkin lopulta itseni.
Ja kyseessähän kun ei ollut mikään oikea petsimaali vaan öljymaali, joten tärpättiä on nyt myös joka puolella. Mutta kun tohon pintaan ei olisi kuulemma tarttunut muu kuin öljymaali, ja sillä ei myöskään saa niin sanottua kulunuttua lookkia. (Taavin neuvoin.) Mutta mähän maalaan miten maalaan! (vähän myös penkkiäkin..)

Nyyyt meen katsomaan jotain leffaa, mielellään sellaista jossa on Denzel maailman ihanin Washington.

I keep on ducking, keep on ducking

Heräsin tänään siihen, kun kämppä oli kuin pätsi ja hiki valui otsalta.
Avasin ikkunan ja palasin takaisin nukkumaan. Hetken kuluttua haistoin ruoan. 
Mietin siinä nälissäni, että mistä moinen haju tulee. No sehän tuli ikkunasta, romanialaisperheen katukeittöstä. Katsoin ikkunasta alas, ja perheen äiti se siellä parhaillaan kaatoi porsaan lihasuikaleita (alennuksessa) pärisevään pannuun.
Saan "onnekseni" seurata, kun tämä värikäs kulkijakansa nukkuu pakettiautossa, valmistaa ruokaa pakettiautossa sekä peseytyy pakettiautossa. (Tänään oltiin kuitenkin tyydytty henkilöautoon.) No mikäs siinä.

Saatiin eilen erään kanssa tapetoitua toi mun seinä menestyksekkäästi.
Mä olen kuulemma vitun idiootti ja voin heittää kaikki surkeat huonekaluni roskalavalle.

Mulle soitti eilen joku vitamiinikauppias. Sanoin, että mulla on nyt kaikenmaailman vitamiineja ihan tarpeeksi, ja tänään ihastelinkin tota vitamiinitasoa. :D
Vielä kun muistaisi joskus syödäkin noita.
Onko kellään kokemuksia, että mitä vitamiineja kannattaisi syödä, mihin ne erityisesti vaikuttavat ja mitä tuloksia on tullut?

Katsoin just, että lauantaina sataa. Tosi vitun jees! Mun laskuvarjohyppy on siirtynyt duunien ja kiireiden takia jo parilla viikolla ja taas on luvattu sadetta. No mähän aion hypätä, vaikka tulisi nyrkin kokoisia rakeita tai vaikka Lahden ravihevosten kokoisia rakeita!

Six years ago

Mun piti tulla kertoilemaan kuulumisia, mutta alkoi yllättäen tässä kesken kaiken väsyttää niin paljon (lihasrelaksantin takia, koska selkään särkee), että hyvä jos suihkuun enää jaksan.

Kokkailin hetki sitten omaksi ilokseni ensimmäistä kertaa tässä kämpässä. Ruoka oli muuten oikein hyvää, mutten kerro, mitä valmistin. Siihen tarvittiin kuitenkin uunia, kattilaa ja paistinpannua, eli kyseessä ei ole pakastepizza.

Nyt mä meen nukkumaan!