Perillä ollaan ja turvassa myös. En ole päässyt/ehtinyt nettiin vasta kuin nyt.
Manilaan asti pääseminen oli jo sen verran haastava kokemus, että mun psyyke järkkyi toden teolla.
No heh heh.
Ei vaan, pakkasin laukkuni tuntia ennen lähtöä, ja poljin lentokentän potkulaudalla portille ja ehdin juuri ja juuri koneeseen.
Lentokoneessa tutustuin Maritaan, joka oli menossa Espanjaan. Oli kivaa saada pariksi tunniksi juttuseuraa. No, Amsterdamista Pekingiin oli seuraava lento, josta myös melkein myöhästyin. Tulin viimeisenä koneeseen. Pekingissä pyörin kuin puolukka pillussa ja olin hermoromahduksen partaalla.
Joku neuvoi menemään tuonne ja toinen taas tänne, ja sitten sanottiin että "mitä helvettiä sä täällä teet ja näytäs passias?" Olin jotenkin onnistunut pääsemään passintarkastuksen läpi ilman viisumia ja löysin itseni ovilta, joista pääsee suoraan ulos, Pekingiin. Tuttu paikka, mutta silti olin ihan hukassa.
Manilaan asti pääseminen oli jo sen verran haastava kokemus, että mun psyyke järkkyi toden teolla.
No heh heh.
Ei vaan, pakkasin laukkuni tuntia ennen lähtöä, ja poljin lentokentän potkulaudalla portille ja ehdin juuri ja juuri koneeseen.
Lentokoneessa tutustuin Maritaan, joka oli menossa Espanjaan. Oli kivaa saada pariksi tunniksi juttuseuraa. No, Amsterdamista Pekingiin oli seuraava lento, josta myös melkein myöhästyin. Tulin viimeisenä koneeseen. Pekingissä pyörin kuin puolukka pillussa ja olin hermoromahduksen partaalla.
Joku neuvoi menemään tuonne ja toinen taas tänne, ja sitten sanottiin että "mitä helvettiä sä täällä teet ja näytäs passias?" Olin jotenkin onnistunut pääsemään passintarkastuksen läpi ilman viisumia ja löysin itseni ovilta, joista pääsee suoraan ulos, Pekingiin. Tuttu paikka, mutta silti olin ihan hukassa.
Lopulta pääsin koneeseen, joka lensi Xianmenin kautta Manilaan. Manilassa tuli sitten uusi koettelemus vastaan, nimittäin multa lähti kokonaan lähinäkö. Mitään tällaista ei ole koskaan tapahtunut, mutta en nähnyt lukea tekstiviestejä, kylttejä, ja ennenkaikkea en pystynyt täyttämään maahantulokorttia. Itkuhan siinä sitten pääsi. Kaiken lisäksi kadotin kannettavani, joka onneksi löytyi ensiapupisteeltä. Sain myös maahantulokortin täytettyä erään lentokenttätyöntekijän avustuksella.
Otin siitä sitten taksin hotelliini ja menin saman tien nukkumaan. Heräsin puoliunessa aamuyöllä ja lähdin unissani hortoilemaan hotellin respaan, ja hotellin työntekijän mukaan autotielle. Kyseinen nainen passitti mut hierontaan, josta sitten heräsin tietämättä missä olin ja mikä päivä oli.
No ei siinä sitten mitään - eipä, mutta myöhästyinpä vielä Manila - Puerto Princesa-lennoltani.
Otin siitä sitten taksin hotelliini ja menin saman tien nukkumaan. Heräsin puoliunessa aamuyöllä ja lähdin unissani hortoilemaan hotellin respaan, ja hotellin työntekijän mukaan autotielle. Kyseinen nainen passitti mut hierontaan, josta sitten heräsin tietämättä missä olin ja mikä päivä oli.
No ei siinä sitten mitään - eipä, mutta myöhästyinpä vielä Manila - Puerto Princesa-lennoltani.
Taksikuski vei mut väärään terminaaliin, ja eihän siinä sitten muuta kuin pari tuntia itkua, jonka jälkeen lähdin mököttämään lentokentän ulkopuolelle.
No, hetken kuluttua siihen pamahti joku filippiiniläinen kundi, jonka kanssa vietinkin sitten koko perjantaipäiväni epätoivoissani. Siinä vaiheessa, kun olin sen kundin perheen luona syömässä ruokaa ja pelaamassa jotain palikkapeliä, alkoi mua vituttaa niin ankarasti että huh huh. Se kundi oli näin jälkeenpäin ajateltuna ihan todella ällöttävä. Suorastaan niin ällöttävä, että nään varmaan painajaisia koko loppuelämäni siitä. Otin taksin seuraavaan hotelliin ja sanoin sille tyypille, että kiitos mutta ei kiitos.
Joo, kuulostaa aika värityskirjalta, mutta tällainen Manilakokemus mulla nyt vaan sattui olemaan näin lyhyesti kerrottuna. Niin ja näkö palautui vasta eilen. Soitin äidille keskellä yötä ja itkin puhelimeen, etten näe mitään ja että haluan kotiin.
Yritin ostaa itselleni uutta lentoa, mutta kaikki lennot oli täyteen buukattuja.
Kokeilin kaikkia mahdollisia sivuja, soitin lentokentälle, soitin lentoyhtiöihin, mutta ei niin ei.
No, hetken kuluttua siihen pamahti joku filippiiniläinen kundi, jonka kanssa vietinkin sitten koko perjantaipäiväni epätoivoissani. Siinä vaiheessa, kun olin sen kundin perheen luona syömässä ruokaa ja pelaamassa jotain palikkapeliä, alkoi mua vituttaa niin ankarasti että huh huh. Se kundi oli näin jälkeenpäin ajateltuna ihan todella ällöttävä. Suorastaan niin ällöttävä, että nään varmaan painajaisia koko loppuelämäni siitä. Otin taksin seuraavaan hotelliin ja sanoin sille tyypille, että kiitos mutta ei kiitos.
Joo, kuulostaa aika värityskirjalta, mutta tällainen Manilakokemus mulla nyt vaan sattui olemaan näin lyhyesti kerrottuna. Niin ja näkö palautui vasta eilen. Soitin äidille keskellä yötä ja itkin puhelimeen, etten näe mitään ja että haluan kotiin.
Yritin ostaa itselleni uutta lentoa, mutta kaikki lennot oli täyteen buukattuja.
Kokeilin kaikkia mahdollisia sivuja, soitin lentokentälle, soitin lentoyhtiöihin, mutta ei niin ei.
Yöllä heräsin kokeilemaan, josko nyt saisin lennon, ja luojan kiitos sainkin! Lähtö oli neljän tunnin kuluttua, joten menin aamupalan kautta suoraan kentälle, etten sillä kertaa myöhästyisi.
Lentokentällä kuitenkin huomasin, että olin ottanut paluulennon jo seuraavalle päivälle.... Onneksi sain vaihdettua sen parin viikon päähän Cebun lipunmyyntipisteessä.
No nyt olen El Nidossa Jessen, Empun, Hannan ja Juuson kanssa, eikä seuraavasta määränpäästä ole vielä tietoa.:)
Toivottavasti loppumatka sujuu "vähän" paremmin :D
Lentokentällä kuitenkin huomasin, että olin ottanut paluulennon jo seuraavalle päivälle.... Onneksi sain vaihdettua sen parin viikon päähän Cebun lipunmyyntipisteessä.
No nyt olen El Nidossa Jessen, Empun, Hannan ja Juuson kanssa, eikä seuraavasta määränpäästä ole vielä tietoa.:)
Toivottavasti loppumatka sujuu "vähän" paremmin :D
Hyvää uutta vuotta kaikille sinne Suomeen! <3
voi apua mitä kaikkee oot joutunu kokeen pienessä ajassa :D toivottavasti loppu loma on mukava ja rentouttava.
ReplyDeleteps. näytät kuitenkin huippukauniilta kuvissa <3
Huhhuh, ihailen sua miten selviät aina kaikista asioista ja etkä masennu vaikka kaikki ei aina meekkää niinku pitäis ! Hyvää lomaa ja aivan törkeen ihanat noi shortsit ! Mistä ne on :-) ?
ReplyDelete-ellu
just tässä tää et "rentoiúttavaa" lomaaa! Noh, ehkä sun loppumatka sujuis paremmin, ilman tuollaisia kommelluksia :) mutta pidä hauskaa ;)
ReplyDeletemitä ihmettä :D voi eikä, onneks loppu hyvin kaikki hyvin
ReplyDeleteKuulostaapa hurjalta varsinki toi lähinäön katoaminen.... Toivottovasti loppu reissu menee paremmin, kivaa uuttavuotta =)!
ReplyDeleteIski kyllä sellaset sympatiasurut tota lukiessa:( Mut ihanaa kun et lannistu! Toivottavasti loppumatka sujuu paremmin ja saisit huippuhyviä muistoja!
ReplyDeletehuhui kamalaa mitä kaikkea sulle on tapahtunut o: oon kyl varma että sun loppu loma on ihana noista alku kommeluksista huolimatta ! hyvää ja rentouttavaa lomaa (:
ReplyDeleteKauheeta kun luin sydän pamppaillen sun tekstiä. Aika hurjaa menoa, varsinkin tuo lähinäköjuttu olisi taatusti säikäyttänyt kenet vaan ja vasta tuollaisessa tilanteessa huomaa, miten tärkeää näkeminen olisi vaikkapa kännykän käytön kannalta. Mahtavaa uutta vuotta Laura sulle ja toivottavasti jännittävää mutta suht turvallista reissua! :)
ReplyDeleteNo, jopas oli kokemusrikas matka.
ReplyDeleteHahah, oot ihana! sulle kyllä kans aina sattuu ja tapahtuu kaikennäköistä! :D
ReplyDeletehahah :) mukavempaa lomaa sinne ja erittäin kauniilta näytät!
ReplyDeletevoi ei mä en ois selvinny tost millää :D:D:
ReplyDeleteVaik noi jutut ei ehkä sua oo naurattanu siinä tilanteessa ni on tollast kyl kieltämättä aika hauska lukee..:) toivottavasti muu matka onnistuu! tiiätkö jo kuinka kauan aiot olla matkalla? Ja laita sitte paljo kuvia ja tällasii kertomuksii:DD
ReplyDeletehui kauhee kun sulle sattuu ja tapahtuu kaikkee :D jännityksen vallassa mä tota tekstiä luin, mutta sitten kun "pyörit kuin puolukka pillussa" repesin aivan totaalisesti :D
ReplyDeletetoi lähinäön katoaminen kuullostaa kyllä todella kammottavalta, saisin itse aivan kamalan paniikkikohtauksen... :S
Kylttien lukemiseen ei "lähinäköä" tarvita. :)
ReplyDeleteVoi ei, tuli oikein paha mieli lukiessani tekstiäsi :( Olet kyllä uskomaton selviytyjä kaikesta huolimatta.Toivotaan, että pääset kaiken alkuhässäkän jälkeen rentoutumaan ja nauttimaan mahtavasta paikasta. Kaikkea hyvää sinne <3
ReplyDeleteSun lähinäön hetkellinen menetys saattoi johtua kovasta stressireaktiosta. onneksi se palautui ja oot nyt sielä turvassa :)
ReplyDeleteMiten sulle aina sattyy ja tapahtuu... :D No mutta toivottavati loppumatka on onnistuneempi!
ReplyDeletehuh huh mikä alku :O no mut näitä on kiva muistella myöhemmin. toivottavasti matka menee muuten hyvin :) mutta lopuksi pakko kysyä, mistä sä oot löytäny noin ihanat shortsit? mä yritän koko ajan metsästää tollasia mut ei niitä tunnu olevan missään :(
ReplyDeleteno oho, hurjan kuulosta! mä ain muutenki luen näitä sun juttuja ihan huuli pyöreenä et miten voi yhelle ihmiselle sattua ja tapahtua niin paljon, huhhuh! :D mut hienoo et hommat käänty parhain päin ja toivottavasti loppureissu sujuu hyvin!
ReplyDeletetuliko tolle lähinäön menetykselle mitään selitystä? pelottavaa!
ReplyDeleteHui. Sää oot kyllä älyttömän rohkea tyttö, kun uskallat ylipäätään lähtä yksin nuin matkustaan. Mulla tuli ihan itku, kun luin sun vastoinkäymisistä. Kannattaa suomessa käydä sitte lääkärillä, jos tulee tuota näköjuttua vielä.. Mutta tsemppiä sun lomalle, nauti ja rentoudu. <3 ja onnellista uuttavuotta!
ReplyDeleteThis comment has been removed by the author.
ReplyDeletehuh huh!
ReplyDeleteveikkasin kans et toi näköjuttu ja öinenhortoilu johtu liiasta stressistä ja väsymyksestä.
hope so sulla alkaa nyt kivempi jakso siellä (-:
Ihailen sua Laura! Oot ihan huippu :)
ReplyDeletemistä noi ihanat punaset housut on?!
Ooot niin vahva nainen kun kommelluksista huolimatta jaksat painaa eteenpäin<3 Hyvää ja rentouttavaa loppulomaa!
ReplyDeleteApua kui olet nyt kokenut paljoa! Toivottavasti loppuloma menee kuitenki paljon paremmin!
ReplyDeleteps. ihanat rintaliivit mistä oot ostanut?
Wou! Hurjaa :O
ReplyDeletevoi ei, toivottavasti loppumatka menee hyvin:) ja upeita kuvia :)
ReplyDeleteat first, i am sorry for my writing in english. i undertand finnish fairly well but writing..
ReplyDeletei have visited in Manila and know how different but intriguing place it is. i hope many photos and storys from there. have a very nice trip and enjoy for every second. - whisper
mulle tuli tätä tekstiä lukiessa jotenki sellanen fiilis et varta vasten hait jotain säpinää, draamaa ja stressiä elämääs. ihan ku oisit joku 16v teinityttö, joka kaipaa huomiota ja sympatiaa näiltä sun teinilukijoiltas. niin monta aukkoa ja ihmetyksen aihetta tossa sun tarinassas.. yrität olla niin hiton erilainen, erikoinen, "mulle vasta sattuu ja tapahtuu", kattokaa mua, aah ja uuh. oot huomionhakusempi ku muut bloggaajat yhteensä.
ReplyDeleteHahah voi että kaikenlaista sitä voi tapahtua! Mutta toivottavasti loppumatkat sujuu hyvin :)
ReplyDeletehttp://mysecrets-linda.blogspot.com/
herranjumala mä oisin varmaan jo kuollu tossa vaiheessa :D
ReplyDeleteIhanaa uutta vuotta sinulle! :) Blogiasi on ihana seurata!
ReplyDeletehttp://dolcevitat.blogspot.com/
ei sun kyllä kannattaisi lähteä tolla tavalla reissaamaan, jos rupeat itkeä vollottamaan ja mököttämään, oo onnellinen et siellä oli noita ihmisiä joilta sait apua ja vartu vielä muutama vuosi ennenkö toiste lähdet.
ReplyDeleteoot niin upee nainen ♥ oijoi
ReplyDeleteMahtavaa uutta vuotta ja ihanaa reissun jatkoa sulle! :)
ReplyDeleteEi voi muuta sanoa kuin - HAHAHA!
ReplyDeletehei siistii, toi marita on mun kaverin sisko:)
ReplyDeleteVoe saakeli ei sua pitäis päästää mihinkään ulkmaille! :D Tsemppiä nainen!
ReplyDeletevoi kauheeta millainen reissun alku sulla on ollu! :O mä nyt en edes yksin uskaltais lähtee matkustelee, mut oisi varmaa sun tilanteessa ollu aivan paniikissa! :D :S Miten tuo lähinäkö toi tollee yhtäkkiä kadota ja tulla sit takaisin? :o
ReplyDeleteKuulostaa ihan migreeni-kohtaukselta. Mulla ollut kahdesti ja aina katoo lähinäkö, mulla myös puutuu aina koko toinen puoli kroppaa + menee puhe sekaisin. :D Helvetin pelottava tilanne. :(
ReplyDeleteOnneks sulla toimi sentään puhe ja aivot! :)
vau oot kyllä ihan huippu rohkee! Koita nauttia reissusta :)
ReplyDeleteVoi apua :D! No onneks kuitenki selvisit loppuen lopuks :)!
ReplyDeletehttp://thewayifeel-kiira.blogspot.com/
mikä kamera sulla on? :)
ReplyDeleteHmmm, tuli vähän paha mieli mitä sanoit tosta filippiiniläisestä pojasta. Meinaa jos se kutsu sut kotiinsa syömään ja piti seuraa kun olit yksin vieraassa paikassa ja sitten suhtaudut siihen tolleen. (Suomessa kukaan ei koskaan tekis noin). Tuskin sun sen kanssa nyt sentään naimisiin piti mennä, niin oliko toi "se oli ällöttävä, nään painajaisia loppuelämäni"-asenne ihan tarpeellinen.
ReplyDeleteToki en tiedä koko tapausta, eikä tarkotus missään nimessä oo vittuilla. Ihmettelen vaan.
Toivon kans että loma jatkuu VÄHÄN paremmissa merkeissä. Ainakin oot lannistumaton! :)
kauhee ite oisin varmaan luovuttanu! :D
ReplyDeleteMua kiinnoistais sellanen että mitä tossa sun paidassa lukee.
ReplyDeleteanteeks ei varmaan todellakaan ollu hauskaa, mutta mä nauroin ihan kybällä ku luin tota stooria :D jos ite olisin ollut sun kengissä niin oisin varmaan itkeny 24/7, mut sä kirjotit ton jotenki tosi hauskasti haha! onneks oot nyt turvassa :)
ReplyDeleteps. onks tossa se ällöttävä kundi kenen luona olit pelaamassa palikkapeliä? :DDDDD
http://3.bp.blogspot.com/-zif7mSsNzJs/TwBJ9Xp_xqI/AAAAAAAAM_c/J0Zr3mEDiZ8/s1600/IMG_8169.jpg
aaa vähän pääsit seikkailemaan :--D oisin ite saanu hermoromahuksen varmaa viimestää siin ku oisin myöhästyny koneesta. mut hei hyvä että oot perillä ja epistä että saat hengata shortseissa siel!
ReplyDeleteVoi ei ! :( mua harmittaa ihan tajuttomasti sun puolesta! pitaa nyt vaan olla ilonen ettei ollu mikaan sun viimenen reissus ja no, kaikki matkathan on erilaisia, etta tuskin sulla kay yhta huono tuuri jos toiseen otteeseen sinne lahdet :)Ma olisin todennakosesti joko a) eksynyt jonnekkin tai b) kuollu tonne, et oot rohkee :D mul olis tommosen kokemuksen jalkeen vahintaan koko loppuelaman yksin matkustuspelko :d Mut tsemppiii laura ! Thank god you're okay!
ReplyDeleteVoi ei mitä koettelemuksia sulla on ollut heti alkumatkasta! Loppureissu menee varmasti paremmin :) Niin ja oikein hyvää uutta vuotta!
ReplyDeleteEikö sua yhtään pelottanut lähteä tuntemattoman ihmisen matkaan, kun sanoit että menit sen miehen perheen luo syömään? :D
ReplyDeletekivat toppaukset nois rintsikoissas jotka näkyy tos yhes kuvas :D:D:D::D
ReplyDeleteeikäää :( no, yritä nauttia lomasta :) !
ReplyDeleteHauska tarina, mut vähän turhan liioiteltu ollakseen uskottava. Haha.
ReplyDeletemeni kyllä aamukahvit nyt pitkin pöytää ja koneen näyttöä, palikkapelillä filipsujätkän kaa, ei paha :D! toivottavasti menis loppuloma sitte vähän enemmän putkeen sulla! oot aivan hullu ku uskallat lähtee vaan tollee spontaanisti matkaan, mä en kyllä ikinä uskaltais! oisin varmaa jossai saharan autiomaas sen jälkee jos yksin lähtisin huiteleen johonki.
ReplyDeleteolipa sarkastisen kuulonen kommentti, ei pitäny olla! c:
hui apua ite oisin varmaan jo kuollu tuolla:D ja oon samaa mieltä ku toi yks anonynyymi, että noi oireet kuulostaa aika selkeesti migreeniltä:) mutta tsemppiä sinne!
ReplyDeletehei siis mitä ihmettä!!! tuo yksi tyttö tuossa kuvassa eikö olekkin Marita??? Mä tunnen nimittäin hänet! =)
ReplyDelete-pikkumyy92
Huh huh mitä settiä.. Onneksi pääsit kuitenki määränpäähän!
ReplyDeleteKarua.... Ite oisin ollu _aivan_ paniikissa tossa tilanteessa! Onneks sait lennot - ainaki lopulta. Tiiätkö yhtää mikä siihe su näköön tuli? Meinaan kuullosti aika epämukavalt.
ReplyDeleteNo vietä hauska loma ja koita välttää vastaavia tapauksia ;)
aika kauheeta tollanen :(( tota huonompaa tuurii saa jo ettii.
ReplyDeleteLaura diggaan sun LV laukkua kympillä! Minkä mallinen tuo oikein on? (: -Ellu
ReplyDeleteIhanaa loppu reissua!
Ohhoh ootpa paljon joutunu kokemaan siellä:o Näytät kuitenki ihanalta :) mukavaa lomaa!
ReplyDeleteVoi eii mitä oot joutunu kokemaan, no onneks selvisit sitte noista tilanteista! Hyvää loppu lomaa :)
ReplyDeleteHui jestas :oo aika hurja reissunalku. ite olisin vähintäänkin hätääntynyt, mut ainaki sul on ollu oikeen kunnon seikkailu :)
ReplyDeleteHyvää Uutta Vuotta! :)
http://makemeup-linda.blogspot.com/
Onneks iPhone on vielä tallessa :D:D:D
ReplyDeleteno OHHOH! olit tosi urhea kun pystyit handlaamaan sen kaiken, olisin itse varmaan vetäny itteni jojoon. parempaa loppumatkaa!
ReplyDeleteÄÄä mullaki tuli kauhea itkureaktio noista sun koettelemuksista, voi pieni Laura :(( Enkä tajua miten selviydyit noista kaikista, ite olisin heittäytyny jo ekan vastoinkäymisen jälkeen maahan itkemään ja huutamaan äitiä.
ReplyDelete"kivat toppaukset nois rintsikoissas jotka näkyy tos yhes kuvas :D:D:D::D"
ReplyDeleteNe on muuten H&M:n super push up -liivit, että nyt voit mennä liikkeeseen asti vielä vähän lähemmin katsoon, että paljonko sitä TOSINOLOOO toppausta siellä liivissä onkaan!
''Anonyymi sanoi...
ReplyDeleteei sun kyllä kannattaisi lähteä tolla tavalla reissaamaan, jos rupeat itkeä vollottamaan ja mököttämään, oo onnellinen et siellä oli noita ihmisiä joilta sait apua ja vartu vielä muutama vuosi ennenkö toiste lähdet.''
Täytyy olla kyllä hullu, jos ei tällasessa tilanteessa mitä Laura koki, niin pientä paniikkia päästä, varsinkin kun yksin reissussa. Ja sanoiko Laura ettei apu kelvannut? Mä harvoin tällain puolustan mutta nyt jotenki meni yli ymmärryksen nää jotkut kommentit täällä. Haluan nähdä ihmisen tollasessa tilanteessa pokerinaamalla ja toteamassa että ''Oho myöhästyin melkein lennolta, lähinäkö meni ja kadotin tietokoneen mikä sisältää paljon tietoa. Noh, ei se mitään.'' :DD Laura oot ihana! Ja kaikenlisäks niin aito. Hyvää lomaa :) Jatka samaan malliin tän blogin kanssa! Tätä on ilo lukea :)
Kauheeta mitä oot joutunu kokemaan siellä, toivotaan että loppureissu menee paremmin :)
ReplyDeleteTäällä on näköjään kateellisten panettelu taas huipussaan. Kuinkahan moni näistä suunsoittajista lähtis yksinään tollee reissaamaan..
Haha aika jännän kuulonen kokemus, voi sua ressukkaa :-D Nyt vaan unohdat noi kömmellykset ja ilo irti koko loppureissustas. Hyviä lomia filippiineillä Laura <3
ReplyDeleteootko lihonnu
ReplyDeleteMusta on ihan älytöntä että uskallat lähteä yksin tuolla tavalla reissuun. En varmaan itse uskaltais ikinä. Ihailen kyllä ihan kympillä. Toivottavasti on joskus joku joka mut vie, nimittäin mulla ei riittäis tuohon yksin rohkeus! :D
ReplyDelete