Kolmas vuosi

25.5.2018 oli minulle ja monelle muulle epätodellinen päivä. Tänään 25.5.2018 minulla on ikävä tytärtäni Lauraa. Ikävä, kaipaus, joka ei häviä milloinkaan.

Pablo ja Laura yhdessä sateenkaaren sillalla

"Jos niin käy,että minusta tulee hauras ja heikko ja kivut häiritsevät untani, niin sinun on tehtävä mitä sinun on tehtävä sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä. Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua, sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan. 

Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta. Et haluaisi minun kärsivän, kun aika koittaa, anna minun mennä.Vie minut sinne missä he auttavat minua, mutta pysy luonani loppuun asti. Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle, kunnes silmäni ovat sulkeutuneet. Tiedän, että aikanaan, sinäkin huomaat että se on ystävyyttä, mitä minulle osoitat. Älä sure sitä että sen täytyy olla sinä, jonka täytyy tehdä päätös. Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina. 'Saanko lähteä nyt? Luuletko, että hetki on oikea? 

Olen elämänpolkuni kulkenut ja parhaani tehnyt. Saanko siis astua toiselle puolen ja vapaaksi päästä?
Aluksi en tahtonut lähteä, taistelin kaikin voimin. Mutta nyt jokin tuntuu kutsuvan minua,
kohti lämmintä ja elävää valoa. Tahdon lähteä, on vaikeaa jäädä. Parhaani yritän ja koitan hetken tässä olla, niin sinä saat minusta vielä kerran huolehtia ja minä kokea suuren suurta rakkautta.

Tiedän, että olet surullinen ja sinua pelottaa sillä tunnen kyyneleesi jotka turkkini kostuttaa.
En ole kaukana. Tiedäthän että minäkin rakastan sinua, siksi on niin vaikea sanoa hyvästi ja päättää tämä elämä luonasi. Joten, pidä minua lähelläsi vielä kerran, ja sano sanat jotka toiveeni ois,
koska välität minusta tuhannen verran, annat minun nukkua pois’.”

Niin yllättäen ja arvaamatta tämä alkava syksy vei yhden rakkaan ”muuttolinnun” sateenkaaren sillalle. Tuli Pablo-koiramme aika lähteä. Laura ja Pablo ovat nyt yhdessä, pitämässä toisistaan huolta ja suojelemassa meitä, jotka parhaamme mukaan jatkamme elämää täällä, kauniit muistot ja ikävä mukanamme.

 Kauniita unia Pablo
  2009-2017

Laura Runskilla!

Vielä muutamia Lauran vaatteita ja kenkiä Kampin kirpputorilla (Runeberginkatu 8) myynnissä 13.-24.7, pöytä numero 55. Huom! Lauran tavarat merkitty "L H". Käy katsomassa jos löydät jotain mieleistä tai sinulle sopivaa.

Mukavaa kesää teille kaikille. Viiville avusta ja kiitos ihanista kommenteista :)

Terveisin Lauran äiti Kirsi

Terveiset Pablolta ja Pupelta "me voimme hyvin".

Muistopäivä 25.05

Tähti nro 25052015 oli varattu Lauralle...

...Se oli varattu jo silloin, kun Laura saapui 18.6.1989 syntymätähdeltään ja vetäisi ensimmäisen kerran keuhkonsa täyteen ilmaa klo 14.30. Karisti avaruuspölyt jaloistaan ja aloitti maallisen elämänsä täällä meidän kanssamme, valovoimaisena, taiteellisena, ja ennen kaikkea hyvin herkkänä persoonana.

Tuntui, kuin Laura ei koskaan olisi oikein kotiutunut tänne, vaan jokin side oli jäänyt katkeamatta jonnekkin hänen syntyessään. Kaipaus tuonne jonnekkin, jonka Laura oli jo itsekkin unohtanut, näkyi hänen kaihoisssa silmissään.

Joskus niin vain tapahtuu... 

Teistä lukijoistakin varmasti joku, juuri tällä hetkelläkin tuntee niin!
Kaipausta jonnekkin. Muttei tiedä minne ja miksi?!
Se kaipaus vain kalvaa mielessä ja peittää ajoittain alleen kaiken muun.
Se estää saamasta otetta mistään, mikään ei tunnu miltään, on vain tuo kaipuu...

Intuitiivisenä ihmisenä Laura eli vaistojensa ja tunteidensa johdattamana. Juuri hänen kaltaisilleen ”keijusieluille” onkin kovin tuhoisaa jutua kokemaan pahoja asioita elämässään. Se saa herkän mielen sekoittumaan kuin suolan sokeriin ja niitä on lähes mahdoton saada eroiteltua. Sen kanssa vain tarvitsisi oppia elämään. Toiset siihen kykenevät, toiset eivät milloinkaan!  

Laura oli lahjakas, Tähti jo syntyessään, mutta myös hyvin herkkä. Jokainen suolanjyvä hänen sokerikulhossaan painoi lyijyn verran, eikä hän tuon painolastin alta saanut aina otetta elämästään. 

Avautuakseen, koodi nro 25052015 tarvitsi avaimen. Kohtalo laski laskelmiaan.... Muttei uutta koodia ollut, johon oikea avain löytyisi.Nyt avaimen numero olisi 27, joka tarvitsi koodin 27072017 avautuakseen. Mutta tuon koodin tultua voimaan, avain olisi jo vaihtunut numero 28:saksi jne....

Avain numero 25 oli siis ainut johon sopiva koodi löytyi ja siksi Lauran oli lähdettävä juuri tuolloin, vain 25 vuoden nuoressa iässä... 

...oli lähdettävä, koska tähti nro 25052015 oli Lauran Tähti! 

Tämän kirjoituksen Lauran kaksivuotis kuolinpäivän muistoksi, on kirjoittanut äidin lapsuuden ystävä, joka sai olla Lauran elämässä mukana hänen syntymästään lähtien.

Nyt kerron mä sulle mun lapseni, kuinka kaunis on taivahan enkeli..... 

t. Tuija

Kirppispäivä kesällä

Kiitos kaikille kirppikseen osallistujille. Laran äiti Kirsi haluaa erityisesti kiittää niitä kaikkia jotka tulivat rohkeasti keskustelemaan. Se oli hänelle tärkeä asia.

Myynnistä kertyi varoja niin että tarhan 200-koiraa saivat muonaa noin 2-3 viikoksi. Tämä auttaa merkittävästi talvella kun muonan tarve on hälyttävä. Suuri kiitos kaikille käynneille!

Kirppismyyjä 2006

Laurasta on kymmeniä tuhansia kuvia. Julkaisemattomia. Olen käynyt niitä aika ajoin läpi ja poiminut joitain mitä ei omasta mielestäni täällä ole. Niitä olis tarkoitus laittaa postauksen muodossa tänne jonain sopivana ajankohtana.